15.1.2019

Muista arvostaa toisen osaamista

Nautin, kun pystyn seuraamaan toisten osaamista. Varsinkin silloin, kun en itse osaa vaikka olenkin kiinnostunut. Esimerkkinä viininmaistelu. Olen siinä todella huono. Makuaistini ei ole vuosien varrella kehittynyt tippaakaan. Ehkä juuri sen vuoksi tykkään seurata, kun asiantuntijat maistelevat viinejä, kertovat niiden vivahteista ja nauttivat täysin siemauksin uusista makuelämyksistä.

Viininmaisteluosaamiseni on todellista pohjasakkaa. Erotan punaviinin valkoviinistä, jos saan pitää silmät auki. Tunnistan viinin aromeita yhtä hyvin kuin pystyn viihdyttämään naispuolisia kavereitani inttijutuilla. Eli häneksi menee lähes joka kerta.

Yksi parhaista kavereistani sen sijaan on harrastanut viinejä koko ikänsä. Hänen kiinnostuksensa on jalostunut kaupalliseksi toiminnaksi, sillä nykyään hän maahantuo tsekkiläisiä viinejä. Jos tsekkiläiset viinit kiinnostavat, niin käy katsomassa tarkemmin Paalavan viinitarjonta täältä.

Se on helppoa, kun sen osaa

Viininharrastajakaverini oli käymässä luonani ja päätin viedä hänet aloittelijoille tarkoitettuun viininmaisteluun paikalliseen viinibaariin.

Maisteluun kuului neljä eri viiniä ja teemana olivat valkoviinit. Maistelu tehtiin sokkona. Saimme pöytäämme kaksi ensimmäistä lasia.

"Noh, mitä makuja löydät?" kaverini kysyi.
Selitin jotain makeudesta ja hapoista ja kaikesta muusta, mistä olin kuullut joskus puhuttavan viinien yhteydessä.
"Pystytkö sinä maistamaan, mitä viinejä nämä ovat?" kysyin kaveriltani.
"Nämä molemmat ovat chardonnayta." hän vastasi silmääkään räpäyttämättä.
"Täh?" vastasin.
"Jälkimmäisessä maistuu tammitynnyri (?) joka viittaa siihen, että se tulee Kaliforniasta. Ensimmäinen taisi olla Euroopasta, varmaan Ranskasta." kaverini jatkoi.

Maistelun vetäjä esitteli viinit. Molemmat olivat chardonnayta, joista ensimmäinen oli Ranskasta ja toinen tammitynnyristä Kaliforniasta. Tiesin kaverini harrastavan viinejä, mutta siitäkin huolimatta olin häkeltynyt. Miten joku voi olla noin hyvä?


Tuntui maistuvan.

Suvereenia osaamista on arvostettava

Liitin aiemmin snobbailun ja viininmaistelun toisiinsa. Kaverini on romuttanut typerän ennakkoluuloni useita kertoja. Edellinen esimerkki on vain yksi esimerkki monista. Viininmaistelu on harrastus siinä missä muukin.

Ulkokultaisuus tekee harrastuksesta kuin harrastuksesta ylimielistä hienostelua. Sen voi nähdä päältä. Harrastuksesta puhumisella yritetään saada oma minä hyvään valoon ja tehdä näin vaikutus toiseen.

Ymmärrän tällaisen pätemisen, jos puolen yön jälkeen "jutellaan" jollekin kivan näköiselle tyypille Bar Loosen jonossa, narikassa, baaritiskillä tai tanssilattialla. Muissa tilanteissa se on suorastaan ärsyttävää. Tai voi se olla ärsyttävää Loosessakin, riippuen siitä, mikä illan tavoite.

Nöyrä ja utelias asenne omaan intohimoon saa minut arvostamaan lähes ketä tahansa. Nautin, kun näen jonkun kavereistani sekä hallitsevan oman harrastuksensa että innostuvan siitä. Harrastus itsessään on toissijainen. On aivan sama, onko kyseessä kitaransoitto, viininmaistelu tai kehonrakennus.


Palavan viintilalla Tšekeissä. Hämmentävin maistelu koskaan. Raskaana oleva nainen sekä tarjoili viinit että maisteli kanssani.

En välttämättä arvosta itse harrastusta. Sen sijaan arvostan kaikkea sitä aikaa, panostusta ja hurjimmissa tapauksissa rahaa, mikä intohimon kohteeseen on kulunut. Hassua on, että toinen ei edes ajattele sitä kuluna.

Toisaalta, joskus kun minun pitäisi arvostaa kaverini osaamista, tulenkin kateelliseksi. Käykö sinulle koskaan näin? Huomaatko, kun näin käy? Itse olen aika huono havainnoimaan omia kateuskohtauksiani. Jälkeenpäin saatan (hyvällä tuurilla) huomata kateuden vallanneen tilan arvostukselta, mutta onneksi näin käy sitä harvemmin mitä vanhemmaksi tulen.

Maistelu jatkuu

Viininmaistelutarina ei päättynyt vielä. Maistoimme vielä kahta uutta valkoviiniä. En ehtinyt pyytämään kommenttia, kun kaverini aloitti oman analyysinsä.

"Voisiko tämä maistelu olla niin ovela, että myös nämä viinit ovat chardonnayta?" kaverini kysyi. Hän maistoi uudestaan.
"Kyllä, uskallan väittää näin" hän vahvisti näkemyksensä.

Kuten arvata saattaa, myös kaksi jälkimmäistä viiniä oli chardonnayta. Aika velikulta.

Ote viinibaarin viininmaistelusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti