Indeksisijoittamisen riskit - miksi antautua markkinoiden vietäväksi?

Jokainen itseään kunnioittava sijoituskirja alkaa maininnalla riskistä. Riskillä on ikävä kaiku, koska se tarkoittaa lähes aina jonkin menettämistä. Sijoitetun pääoman menettäminen kokonaan tai osittain tai odotettua heikompi tuotto on sijoittamisen peruskauraa. Eri sijoitustyyleillä on kuitenkin omat riskinsä.

Meille indeksisijoittajille riski pääoman menettämisestä liittyy lähinnä kurssien heilumiseen (tai volatiliteettiin kuten "jengi" sanoo). Osakepoimijoilla ja asuntosijoittajilla riski on siinä, että tietääkö mitä on tekemässä.

Maailmanlaajuisesti osakemarkkinoille sijoittavana indeksisijoittajana en usko, että tulen koskaan menettämään koko sijoitussummaani. Ja pörssiromahduksienkin jälkeen markkinat ovat yleensä ajan myötä palanneet nousu-uralle. Ajallinen hajauttaminen auttaa tässäkin.

Itse itselleni määrittelemieni hajautussääntöjeni mukaan osakesijoitusten maantieteellinen allokaatio on lähellä optimia. Mikä siinä on, että kaikki menee aina putkeen, kun itse tekee?

Pahoittelut konsulttikielenkäytöstä, mutta kun puhun sijoittamisesta, niin ajattelen riskin olevan sekä uhka että mahdollisuus.

Stoalaisena koitan rajoittaa murehtimiseni vain niihin asioihin, joihin minulla on mahdollisuus vaikuttaa. Ajallisesti hajauttavana indeksisijoittajana pystyn vaikuttamaan sijoituskohteisiin. Koska puhutaan indekseistä, uskon, että tuotot asettuvat pitkällä aikavälillä markkinoiden keskituoton ympärille.

Keskimääräisestä tuotosta voidaan olla montaa mieltä, joten itse olen päättänyt uskoa, että markkinoiden keskituotto omille sijoituksilleni tulee olemaan viisi prosenttia inflaation jälkeen. Ugh, olen puhunut. Palataan asiaan muutaman kymmenen vuoden päästä, niin voidaan katsoa, olinko oikeassa.

Kontrollin ulkopuolella

Riski realisoituu siinä vaiheessa, kun lunastan sijoitukseni. Voisin toki stressata monestakin asiasta. Esimerkiksi Euroopan keskuspankin ohjauskorko, megatrendit ja Tanskan verosysteemi vaikuttavat kaikki sijoitusteni tuottoihin. Muutos näissä suuntaan tai toiseen näkyy lähes välittömästi tuotoissani.

Miten hallitsen näitä riskejä? En mitenkään. Vaikka seisoisin puoli vuotta päälläni, en pysty vaikuttamaan mihinkään noista kolmesta. Tai no verotukseen voin vaikuttaa sillä, että muutan jonnekin muualle, mutta se nyt ei ole ajankohtaista muista asioista johtuen, joten otan Tanskan vuosittaisen realisoitumattomasta tuotosta verottamisen annettuna.

Mikä on markkinoiden keskituotto ja miten se vaikuttaa varallisuuteen?

Osakepoiminnassa voisin vaikuttaa riskiin aivan eri tavalla. Sen sijaan, että antautuisin ajopuuna markkinoiden keskituoton vietäväksi, sijoittamalla muutamaan yksittäiseen osakkeeseen olisinkin koskiveneen ohjaksissa hakemassa ylituottoa markkinoilta.

Tietoinen valintani sijoittaa tiettyihin osakkeisiin tarkoittaa valinnanvapauden lisäksi vastuuta tuotosta. Ja vastuun ottaminen omista tekemisistäni kaltaiselleni hyvinvointivaltiossa kasvaneelle läpipaapotulle uusavuttomuuden ruumiillistumalle olisi hirvittävä kohtalo.

Indeksisijoittamisen riskit

Indeksisijoittajana en ole valmis ottamaan korkeampaa riskiä, tuhlaamaan aikaani tai luottamaan onneeni saadakseni parempaa tuottoa. Keskituotto riittää aivan hyvin. Näiden sijaan yritän maksimoida varallisuuteni kasvun keskittymällä sijoitussumman kasvattamiseen.

Eli eli. Indeksisijoittajana pitkällä aikavälillä historiallisesti suurin riski on liittynyt volatiliteettiin eli pörssikurssien hintojen heiluntaan. Nokkelimmat pokkelimmat siellä jo huutavat, että eikös hintojen heiluminen liity kaikkeen sijoittamiseen, oli kyse indekseistä, yksittäisistä osakkeista tai asunnoista. No joo, kyllähän se näinkin on.

Eri indekseihin ympäri maailmaa sijoittamalla en usko koskaan menettäväni kaikkea sijoitettua pääomaa. Yksittäisissä osakkeissa kaiken menettäminen on mahdollista, tosin lyhyellä aikavälillä aika epätodennäköistä. Joidenkin tilastojen mukaan jopa 40 % pörssiyhtiöistä tekevät itsensä pitkällä aikavälillä arvottomiksi. Päiväkauppiaitahan tämä ei voisi vähempääkään kiinnostaa, mutta "osta-ja-unohda"-tyyliin uskovat osakepoimijat varmasti ottavat tämän(kin) riskin huomioon.

Indeksisijoittamisessa sijoitan kuitenkin koko markkinaan. Koko maailmanmarkkina on historiallisesti kasvanut keskimäärin jotain kuuden - kahdeksan prosentin vuosivauhtia. Yksittäisiä yhtiöitä sen sijaan on mennyt konkurssiin tai ne eivät ole kasvaneet odotusten mukaisesti (mitä ikinä ne odotukset ovatkaan ostohetkellä olleet). Asuntosijoittamisessa voi kohdalle sattua huono vuokralainen, vesivahinko tai veemäinen naapuri, jotka kaikki laskevat sijoituksen arvoa.

Riskienhallintaa

Koska en luota omiin sijoitustaitoihini pätkääkään, niin annan markkinoiden päättää tuotoistani. Ja samalla myös riskeistäni. Siinä vaiheessa, kun koko markkina kääntyy laskuun, ei minun auta muuta kuin pitää pää kylmänä ja odottaa korjausliikettä. Laskumarkkina on vähän kuin darra. Tiedän sen saapuvan kovan nousun jälkeen, kärsin aikani, mutta lopulta se on ohi ja pääsen palaamaan normaaliin arkeen.

Millä tavoin sinä hallitset sijoitustesi riskejä? Kuinka paljon aikaa käytät niiden analysointiin? Itse olen antautunut markkinoiden kokonaisriskin (eli systemaattisen riskin) vietäväksi. Indeksisijoittamisen kauneus piilee hajauttamisessa ja keskinkertaisuudessa. Rikastumaanhan indeksisijoittamalla en pääse, mutta pitkällä aikavälillä vaurastumista ei voi välttää. Se riittää minulle oikein hyvin.

Aiheeseen liittyvät muut postaukset:

Vedonlyöntiä sijoitustyyleistä - indeksit vs. osakepoiminta

Allokaation ytimessä - kuinka riskiä hallitaan

Ei kontrollia, ei stressiä

Tuotto, aika ja kuukausisijoitus - mihin kannattaa keskittyä?

Mitä teen, jos salkun arvo laskee 40 %?

Elämä ilman alkoholia

Sijoittamista ei kannata ajatella maratonina vaan maratonille treenaamisena

Muut säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvät postaukset:
Vararaha - kuinka paljon säästöön yllättäviä menoja varten?

Sijoittamisen pelko
Järjen käyttö harrastuksissa - juokseminen ja sijoittaminen
Miten en sijoita - kolme kohdetta sijoitustyylini ulkopuolella
Mitä yhteistä on sijoittamisella ja ruokavaliolla

Epäröitkö säästämisen aloittamista? Kolme vastausta aloituskynnyksen madaltamiseksi
Miten pinnallisuudesta voi hyötyä taloudellisesti - esimerkki aloittelijoille
Kuinka paljon on riittävästi?
Mistä tunnistaa omat rajansa? - Case sijoittaminen
Miten tavoite eroaa unelmasta?
Mikset maksa itsellesi palkkaa?
Rikkaan elämän salaisuus Ramit Sethin mukaan
4 asiaa, jotka yhdistävät liikuntaa ja säästämistä
Miksi sijoitin Tornion Panimoon?
Kestäisikö pääni taloudellista riippumattomuuta?
Säännöt säästämiseen

Allokaation ytimessä - kuinka riskiä hallitaan

Uskon pääseväni parhaaseen mahdolliseen tuottoon huolehtimalla sijoitussalkkuni allokaatiosta. Allokaation ideana on hajauttaa varallisuus useaan omaisuusluokkaan niin, että yhden omaisuusluokan huonompi tuotto ei vaaranna koko salkun tuottoa.

Kolmijalka, kolme pointtia, vallan kolmijako-oppi, kolme muskettisoturia, Apulannan Kolme, kolme pientä porsasta. Koska kolme on niin maaginen luku, olen päättänyt perustaa salkkuni kolmeen osaan: osakeindekseihin, korkoihin ja muihin.

Osakeindekseihin kuuluu eri indekseihin sijoittavat ETF:t ja korkoihin korko-ETF (tarkemman listan löydät tekstin lopusta). Näistä molempiin omaisuusluokkiin sijoitan orjallisesti suunnitelmani mukaan. Sen sijaan salkkuni kolmanteen kivijalkaan "Muut" olen antanut itse itselleni luvan sekoilla niin paljon kuin jaksan. Tänne menevät muun muassa yksittäiset osakesijoitukset ja kaikenlainen muu sälä. Näitä sijoituksia en avaa tässä sen tarkemmin, koska en ole kovinkaan ylpeä tämän osion sisällöstä (ja pieni mystisyys pitää sopivasti yllä henkilö"brändiäni").

Korot ja osakeindeksit ovat salkkuni kovaa ydintä. Muut sisältää kaikki kikkailusijoitukseni, joilla kuvittelen kerääväni ylituottoa (tai alfaa, kuten "jengi" sanoo).

Muut omaisuusluokat olen jättänyt väliin. Miksi? Kolme syytä (kjeh, kjeh). Ensinnäkin, koitan pitää salkkuni koostumuksen mahdollisimman yksinkertaisena ("Muut" osaa lukuunottamatta). Toiseksi, uskon, että osakkeiden ja korkojen välinen yhdistelmä takaa riittävän hajautuksen. Kolmanneksi, en usko, että muihin omaisuusluokkiin sijoittaminen (kiinteistöt, raaka-aineet, jne.) tasaisi riskiä tai lisäisi tuotto-odotusta niin paljoa, että minun kannattaisi maksaa vaivaa tai korkeampia hallinnointipalkkioita, jotta pääsisin mukaan näihin sijoituksiin. Jos joskus sijoitan esimerkiksi kiinteistöihin, lasken mukaan "Muihin".

"Cut the bullshit and show me the money." -vanha jokivartelainen sananlasku

Tuottoa etsien

Eri omaisuusluokilla on historialliset keskiarvotuotot. Jos uskomme Seligsonin tuottolaskuria (ja miksi emme uskoisi), niin osakkeiden keskiarvotuotto pyörii noin yhdeksässä, pitkien korkojen viidessä ja lyhyiden korkojen neljässä prosentissa, kun inflaatio ON MUKANA LASKUISSA.

Minulla ei ole mitään syytä epäillä, etteivätkö keskiarvotuotot toteudu myös tulevaisuudessa, kun kyse on pitkästä aikavälistä (tosin, varovaisena kaverina kuvittelen/toivon/ajattelen koko salkkuni pitkän aikavälin tuotoksi noin viisi prosenttia, kun inflaatio ON SIIVOTTU POIS LASKUISTA).

Homman tekee mielenkiintoiseksi se, että kun valitaan arvalla jokin vuosi, niin on aika epätodennäköistä, että kaikki omaisuuslajit olisivat tuottaneet täsmälleen historiallisen keskiarvon verran juuri tuona valittuna vuonna. Logical Investiltä löytyy mielestäni aika hyvä kuva, miten eri omaisuusluokat ovat vuosittain tuottaneet vuodesta 2005 alkaen.

Riskistä hommaa

Jos kerran osakemarkkinat tuottavat parhaiten, miksen sitten sijoita kaikkea osakkeisiin vaan kikkailen korkosijoituksilla ja epämääräisillä "Muilla"?

En uskalla sijoittaa pelkästään osakkeisiin, koska osakkeiden hinnat heiluvat paljon enemmän kuin esimerkiksi korkosijoitusten arvot. Eli osakesijoitukset ovat korkosijoituksia riskisempiä.

Riskillä tarkoitan tässä yhteydessä arvon vaihtelevuutta eli volatiliteettia eli keskihajontaa (tuttu ainakin lukion pitkästä matematiikasta). Itse ajattelen laajasti hajautetun osakesalkun keskihajonnan pyörivän jossain viidentoista prosentin paikkeilla. Matemaattisesti tämä tarkoittaa sitä, että osakesalkun vuosituotto on 95 prosentin todennäköisyydellä miinus 21 prosentin ja plus 39 prosentin välissä (lisää infoa esimerkiksi täältä).

Historian saatossa (eli noin viimeiset 150 vuotta) osakemarkkinat ovat nousurallin jälkeen saattaneet pudota suhteellisen lyhyessä ajassa kahdestakymmenestä prosentista aina viiteenkymmeneen prosenttiin ja ehkä vielä enemmänkin. En tiedä sinusta, mutta viidenkymmenen prosentin pudotus kuulostaa korviini aika suurelta.

Korkosijoitusten keskihajonnan arvaan pyörivän jossain huomattavasti alempana, joten uskon korkosijoitusten suojaavan salkkuani silloin, kun osakemarkkinat laskevat. Riskittömänä en kuitenkaan korkosijoittamista pidä. Uskon kuitenkin korkosijoitusteni olevan vähemmän riskisiä kuin osakesijoitukseni.

Vaikka vuosi 2019 oli äärimmäisen hyvä sijoitusvuosi, ei Tanskan salkkuni kyyti ollut pelkkää tasaista rallia vaan välillä tultiin jonkin verran alaskin

Avaimet allokaatioon

Omaisuusluokkien osuudet salkussani heiluvat tuottojen mukaan. Koska uskon keskiarvotuottoihin pitkällä aikavälillä, täytyy minun pitää huolta, ettei minkään omaisuuslajin osuus kasva liian suureksi tai kutistu liian pieneksi. Tämän vuoksi minun täytyy tasapainottaa (tai rebalansoida, kuten "jengi" sanoo) salkkuni tasaisin väliajoin.

Kaikki (?) pitkän aikavälin sijoitusneuvot käskevät tasapainottamaan salkun puolivuosittain tai vuosittain. Rebalansointi tapahtuu myymällä niitä omaisuusluokkia ja/tai arvopapereita, joiden painotus poikkeaa huomattavasti ennaltamäärittelemästäni osuudesta.

Pihinä kaverina pyrin välttelemään myyntejä niin paljon kuin mahdollista, koska myydessä mitä tahansa arvopaperia joudun maksamaan välityspalkkioita. Pankit ovat toki ansaitsevat välityspalkkionsa, mutta kun kyse on omista rahoistani, niin pidän ne mieluummin itselläni kuin annan ne palkkiomaksuina muille.

Myyntien sijaan huolehdin salkkuni allokaatiosta ostoilla. Olen vankka jatkuvan säästämisen kannattaja. Säästän joka kuukausi palkastani osan ja sijoitan säästösumman suoraan (arvaatkin varmaan jo mihin) osakeindekseihin, korkoihin tai muihin.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi osakeindeksien paino salkussani heilahtaa syystä tai toisesta yli itse itselleni määrittelemän 61 prosentin, niin sijoitan seuraavassa kuussa suhteessa enemmän korkoihin ja/tai muihin.

Jos en huolehdi salkkuni allokaatiosta, voin ajautua tilanteeseen, jossa melkein kaikki munani ovat samassa korissa. Se ei tiedä hyvää salkkuni tuotolle kuplien aikaan. Kaikkiin omaisuusluokkiin syntyy (tai niihin synnytetään) kuplia aina tasaisin väliajoin, esimerkkeinä 2000-luvun vaihteen teknokupla ja vuosien 2008-2009 finanssikriisi.

Kaikki tavallaan

Olen kuin laput silmillä kävelevä hevonen. Näen kaukana edessäni vain pitkän aikavälin vuosittaisen keskiarvotuoton (esim. osakkeet yhdeksän prosenttia). Niinä yksittäisinä vuosina, kun tuotto on selvästi suurempi tai pienempi (ehkä jopa negatiivinen miinus viisikymmentä prosenttia, kuten esim. kehittyvien markkinoiden osakkeet vuonna 2008), suojaavat silmälaput minua kuvittelemasta, että satunnaiset vuosituotot kertoisivat yhtään mitään pitkän aikavälin keskiarvotuotosta.

Miten sinä huolehdit salkkusi allokaatiosta? Tai jos et huolehdi, niin miksi et? Olisi mukava kuulla esimerkkejä. Ymmärrän hyvin, että volatiliteetti ei ole ainoa riskin määritelmä. Voisin kuvitella, että esimerkiksi asuntosijoittajat vähät välittävät volatiliteetista. Uskon kuitenkin, että volatiliteetti on sopivin riskimittari omalle sijoitustyylilleni.

Itse sijoitan seuraaviin ETF:iin (HUOM! KOEN, ETTÄ NÄMÄ SOPIVAT MINULLE, MUTTA SE EI TARKOITA, ETTÄ SAMAT SIJOITUKSET SOPIVAT SINULLE, JOTEN JOS SIJOITAT NÄIHIN SAMOIHIN ETF:IIN JA HOMMA MENEE "REISILLE", NIIN SE EI OLE MINUN VIKANI, KOSKA EN OLE SUOSITELLUT NÄITÄ SINULLE ENKÄ KENELLE MUULLEKAAN):

• iShares Core S&P 500 UCITS ETF USD (Acc) SXR8
• iShares Core MSCI Europe UCITS ETF EUR (Acc) EUNK
• iShares Core MSCI Pac ex-Jpn ETF USD Acc EUR SXR1
• iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF USD (Acc) IS3N
• Xtrackers Nikkei 225 UCITS ETF 1D XDJP
• Xtrackers II Global Aggregate Bond Swap XBAG

Aiheeseen liittyvät muut postaukset:
Henkilökuvaa rakentamassa - miten luoda ainutlaatuisuuden illuusio
Miten en sijoita - kolme kohdetta sijoitustyylini ulkopuolella
Pelko - elämän suurin ajuri

Muut säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvät postaukset:
Sijoittamista ei kannata ajatella maratonina vaan maratonille treenaamisena
Mitä yhteistä on sijoittamisella ja ruokavaliolla
Mitä teen, jos salkun arvo laskee 40 %?
Epäröitkö säästämisen aloittamista? Kolme vastausta aloituskynnyksen madaltamiseksi
Miten pinnallisuudesta voi hyötyä taloudellisesti - esimerkki aloittelijoille
Kuinka paljon on riittävästi?
Mistä tunnistaa omat rajansa? - Case sijoittaminen
Miten tavoite eroaa unelmasta?
Mikset maksa itsellesi palkkaa?
Rikkaan elämän salaisuus Ramit Sethin mukaan
4 asiaa, jotka yhdistävät liikuntaa ja säästämistä
Miksi sijoitin Tornion Panimoon?
Kestäisikö pääni taloudellista riippumattomuuta?
Säännöt säästämiseen

Säännöt säästämiseen

Säästöjeni hajauttaminen perustuu kolmeen teesiin. Kaikki lähtee säästöjen jakamisesta osakkeisiin ja korkoihin. Kaksi muuta pohjautuu ensimmäiseen teesiin. Korot jaan yrityslainoihin ja valtionlainoihin. Osakesäästöt jaan maantieteellisesti.

Joka ainoa asiantuntija joka ainoassa lehdessä korostaa, kuinka meidän tuulipukukansalaisten kannattaa hajauttaa säästömme ajallisesti, varallisuusluokittain ja maantieteellisesti. Yksinkertaista ja niin kaukana rakettitieteestä kuin vain mahdollista.

• Säästän kuukausittain (eli ajallisesti) tasasumman eri rahastoihin. Check.
• Jaan säästösumman osakkeisiin ja korkoihin (eli varallisuusluokittain). Check.
• Jaan osakesäästöni suurinpiirtein tasan ympäri maailmaa (eli maantieteellisesti). Check.

No niin, teen siis suurin piirtein kuten asiantuntijat sanovat.

Mitä oikeasti teen?

Pääasiassa säästän kuukausittain Tanskan Nordnetin kautta ETF-rahastoihin. ETF:ien kulut ovat yleensä todella pienet verrattuna kivijalkapankkien omiin rahastoihin. En maksa minkäänlaista merkintäpalkkiota. Tanskan säästöjeni hallinnointipalkkio on 0,35 %.

1. Osakkeiden ja korkojen välinen allokaatio ("täh?")

Kaava: 110 - oma ikä = osakkeiden osuus säästösalkusta.

Taas kerran, ei mitään rakettitiedettä vaan hyvä nyrkkisääntö. Tai ehkä suositus enemminkin. Nyrkkisuositus (no nyt ei kuulostaa enää hyvältä suomelta, joten käytän tätä termiä jatkossa). Tämän nyrkkisuosituksen perusteet ovat niin yksinkertaiset, että ihan naurattaa.

Historiallisesti osakkeet ovat olleet korkosijoituksia tuottoisampia ja riskisempiä eli niiden arvo on heilahdellut enemmän kuin korkosijoitusten. Sekä ylös- että alaspäin. Mitä nuorempi hermanni, sitä pidempi säästöhorisontti eli juniorit voivat ottaa senioreita enemmän riskiä.

Tällä hetkellä olen 33-vuotias. Eli tämän nyrkkisään... ei vaan NYRKKISUOSITUKSEN mukaan osakkeiden osuus salkussani pitäisi olla 110 - 33 eli 77%. Jaahas, jaahas, katsotaanpa. Alla on kuva tämänhetkisestä tilanteesta:

Osakkeiden ja korkosijoitusten välinen allokaatio näyttäisi olevan kunnossa.

No voi kilin kellit ja suuret säkit, allokaatiohan on juuri niin kuin itse itselleni laatimat säännöt sanovat!

2. Korot yritys- ja valtionlainoihin

Sössötin edellisessä kappaleessa, että korkosijoitukset eivät historiallisesti ole olleet niin riskisiä kuin osakesijoitukset. Koska en luota juuri mihinkään enkä keneenkään, hajautan jopa korkosijoitukseni! Noh, järki hulluudessakin, joten jaan korkosijoitukseni vain kahteen osaan, yrityslainoihin ja valtionlainoihin. 50/50. Eli molempiin noin sama summa. Miksi puolet ja puolet? En osaa sanoa. En keksi mitään tieteellistä vastausta. Ajattelin vaan, että tämä voisi olla hyvä hajautus.

Ja miltä korkosäästöni hajautus näyttääkään?

Korkoallokaatio on niin lähellä tavoitettani, ettei minulla ole mitään syytä panikoida. Tilannetta pitää kuitenkin pitää silmällä.

Ai-jai. Valtionlainoilla näyttäisi olevan pieni yliote. Ero on kuitenkin niin pieni, ettei sille tarvitse tehdä välittömästi mitään.

3. Osakesäästöjen maantieteellinen hajautus

Osakesäästöistä Euroopan, Aasian ja Yhdysvaltojen osuus pitäisi olla kullakin noin 27%. Loput noin 19% menee kehittyville markkinoille. Kopioin osuudet aikoinaan erään kivijalkapankin laajasti osakemarkkinoille sijoittavasta rahastosta. Ajattelin, että kai ne tietävät, mitä tekevät (nehän ovat ammattilaisia).

Ideana on, että eri maanosien pörssit kehittyvät eri tahtiin. Vaikka Yhdysvaltojen pörssit sukeltaisivatkin, ei se välttämättä tarkoita sitä, että näin käy samaan aikaan sekä Euroopassa ja Aasiassa. Näillä perusteilla osakesäästöjen kokonaisriski on pienempi. Kai.

No miltä näyttää?

Aasian osuus on liian pieni, kun taas kehittyvien markkinoiden ja Pohjois-Amerikan osuudet ovat liian suuret.

Aasia tuntuu laahaavan perässä. Tämä tarkoittaa, että jatkossa ohjaan kuukausisäästöni joko enimmäkseen tai kokonaan Aasiaan sijoittavaan ETF-rahastoon. Euroopan osuus on riittävän lähellä 27% osuuden tavoitetta. Kehittyville markkinoille tai Pohjois-Amerikkaan ei tarvitse vähään aikaan säästää lisää.

On olemassa myös muita totuuksia

Esittelemälläni tyylillä en vaurastu nopeasti. Uskon kuitenkin, etten pitkällä aikavälillä myöskään häviä. Nämä periaatteet ovat todella tylsät, joten joudun hakemaan jännitystä elämääni jostain muualta kuin säästämisestä.

Miten sinä säästät? Säästötavat ja -periatteet voivat poiketa radikaalistikin enkä usko, että on olemassa yhtä oikeaa vastausta. Itse en esimerkiksi koske asuntosäästämiseen pitkällä tikullakaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettetkö sinä tai joku muu voisi tehdä sitä kannattavasti. Oletko luonut itsellesi säästämissäännöt? Olisi mukava kuulla, jos olet päätynyt täysin erilaisiin periaatteisiin.

* Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa, johon minulla ei ole toimilupaa. Tämän tekstin neuvot ovat yleisluontoisia, enkä vastaa tämän perusteella tehdyistä sijoitus- tai muista päätöksistä.

** Teksti on kuvaus julkaisuhetken (18.9.2018) säännöistä. Olen myöhemmin hienosäätänyt sääntöjäni muun muassa päivittämällä osakesijoitusten maantieteelliset painot uusiksi. Perusperiaatteeni eivät ole muuttuneet. Osakkeiden ja korkojen välinen allokaatio, korkojen hajautus ja osakesijoitusten maantieteellinen hajautus ovat edelleen salkkuni kulmakiviä.

Aiheeseen liittyvät muut postaukset:
Kuinka paljon on riittävästi?
Mistä tunnistaa omat rajansa? - Case sijoittaminen
Miksi sijoitin Tornion Panimoon?
Kestäisikö pääni taloudellista riippumattomuuta?
Mikset maksa itsellesi palkkaa?
Rikkaan elämän salaisuus Ramit Sethin mukaan
Parasta, mitä olen rahalla saanut