Näytetään tekstit, joissa on tunniste etf. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste etf. Näytä kaikki tekstit

17.9.2019

Pienet hetket ohjaavat suuriin ratkaisuihin

Pyrin tiedostamaan tekemiseni ja tekemättä jättämiseni niin hyvin kuin vain pystyn. Aina se ei onnistu, vaan käytökseni muovautuu huomaamatta tiettyyn suuntaan ilman, että tajuan sitä itse. Ja vaikka joskus hoksaankin jonkin ei-toivotun asian vaikuttavan käytökseeni, en välttämättä pääse siitä irti.

“Ihmiset, joiden omaisuus on likvidissä tai helposti käteiseksi muutettavassa muodossa ovat onnellisempia kuin he, joiden omaisuus on kiinni kiinteässä omaisuudessa.” Saatoin lukea tästä jostain lehdestä, tai ehkä kuulin tästä radiosta. En todellakaan pysty linkkaamaan lähdettä mihinkään tutkimukseen, jossa tämä olisi osoitettu todeksi.

Nopealla googlauksella löysin tällaisen, mutta tämäkään ei täysin vastaa sitä MIELIKUVAA, jonka kuulin. Joka tapauksessa tämä puolihuolimaton lause jäi kummittelemaan päähäni ja se on ohjannut sijoitussääntöjeni tekemistä.


En aina ole onnellinen, kun matkaan Ruotsiin, mutta silloin kun olen, näytän sen.

Onko omaisuus sittenkin avain onneen?

Yksinkertaisena kaverina pidän yksinkertaisista asioista. Onnellisuuteni on taattu, jos vain maltan olla sijoittamatta kiinteään omaisuuteen. Kunhan vain jaksan seurata itse itselleni luomia sijoitussääntöjä, ei mikään tule minun ja onnen väliin. Hah-hah-haa!

Tällainen johtopäätös on totta kai täysin järjetön, mutta myös kiehtova. Tajuan tietysti, että harva meistä kokee olevansa onnellinen vain sen vuoksi, ettei ole sijoittanut kiinteään omaisuuteen. Onnellisuus on jotain paljon monimutkaisempaa ja monitulkintaisempaa.

Koska olen suhteellisen laiska, koitan päästä haluamaani lopputulokseen mahdollisimman vähällä vaivalla. Sen vuoksi yliyksinkertaistetut lehtiartikkelit uppoavat minuun kuin naula vanhaan ihmiseen. Vaikka tiedän, ettei onnellisuuteni ole sidonnainen kiinteään omaisuuteen, haluan siitä huolimatta uskoa jutun totena. 1700-luvun käärmeöljykauppiaat olisivat saaneet minusta erittäin kannattavan asiakkaan.

Totuuden siemen

Toisaalta ymmärrän logiikan, jonka perusteella helposti rahaksi muutettava omaisuus voi joissain tapauksessa vaikuttaa positiivisesti onnellisuuteeni. Jos jostain syystä satun tarvitsemaan suurehkon summan käteistä johonkin (mihin, sitä en osaa sanoa), saan ETF-lunastukseni muutamassa päivässä tililleni. Asunto-osakkeen myynti harvemmin onnistuu yhtä nopealla aikataululla.

Tämä on kuitenkin aika hypoteettinen tilanne. Todennäköisyys sille, että tarvitsisin yllättäen tuhansien tai kymmenien tuhansien eurojen edestä rahaa, on aika pieni. Mustan joutsenen pitäisi lentää ikkunan läpi sisään asuntooni.

Olen jälkeenpäin miettinyt, mitkä muut vastaavanlaiset puolihuolimattomat kommentit ovat ohjanneet tekemistäni ja käytöstäni ilman, että olen varsinaisesti tutkinut taustoja. Älä-sijoita-kiinteään-omaisuuteen casessa ei ole kyse siitä, ettenkö olisi tiedostanut, että kommentti vaikutti toimintaani. Tiedostin sen kyllä. Ongelma kuitenkin oli, että uskoin sen täysin ilman minkäänlaista kriittistä näkökulmaa. Otin ajatuksen annettuna.  

Tiedostaminen auttaa

Karo Hämäläinen kirjoittaa kirjassaan "Miksi juoksen", kuinka ensi sysäys kohti anoreksiaa sai alkunsa naistenlehden jutusta. Tällaiset tilanteet ovat lievästi sanottuna ikäviä. Mikä ihme meidät saa toimimaan niin, että jokin pieni asia ja harmiton kirjoitus, kommentti tai jopa ajatus voi sysätä meidät kohti pimeää? En osaa sanoa.

Pelottavaa kuitenkin on, etten tiedä, kuinka monta tilannetta olen itse kohdannut, jossa tiedostamatta olen muuttanut käytöstä jonkin toissijaisen kommentin takia. Omalla kohdallani lopputulokset eivät ole olleet niin radikaaleja, kuin Karo Hämäläisen tapauksessa, mutta olen varma, että viattomammassa mittakaavassa olen kokenut vastaavanlaisia muutoksia käytöksessäni.

Kuinka paljon ja missä tilanteissa mitätön kommentti kaverilta, klikkiotsikko netistä tai odotusarvoa huonompi palvelu kaupassa on vaikuttanut itsetuntooni, arvomaailmaani tai ostopäätökseeni? Haluaisin sanoa, että elämänvalintani ovat hallinnassani, mutta en usko siihen edes itse. Olen kaikkea muuta kuin immuuni ympäristön vaikutuksille.

Millaisissa tilanteissa sinä olet kokenut jonkin pienen ja mitättömän ärsykkeen vaikuttaneen toimintaasi tai ajatuksiisi ratkaisevalla tavalla? Koetko nuo tilanteet luonnollisiksi? Itse ajattelen, että on ihan ok saada ärsykkeitä pyytämättä ja yllättäen. Toivoisin kuitenkin voivani petrata näiden tiedostamisessa.

Toivottavasti ymmärrän tekemiseni ja tekemättä jättämiseni paremmin. Tuskin ymmärrän koskaan kaikkea, eikä se edes ole tarkoituksenikaan, mutta minun pitää jatkossa ymmärtää paremmin motiivini, jotka ajavat minun tekemään Isoja Päätöksiä. Pienissä jutuissa on aivan sama, tiedostanko niitä vai en. Eihän kenenkään kapasiteetti riitä JOKA AINOAN asian analysointiin. Minun ei ainakaan riitä.

Aiheeseen liittyvät muut postaukset:

18.9.2018

Säännöt säästämiseen

Säästöjeni hajauttaminen perustuu kolmeen teesiin. Kaikki lähtee säästöjen jakamisesta osakkeisiin ja korkoihin. Kaksi muuta pohjautuu ensimmäiseen teesiin. Korot jaan yrityslainoihin ja valtionlainoihin. Osakesäästöt jaan maantieteellisesti.

Joka ainoa asiantuntija joka ainoassa lehdessä korostaa, kuinka meidän tuulipukukansalaisten kannattaa hajauttaa säästömme ajallisesti, varallisuusluokittain ja maantieteellisesti. Yksinkertaista ja niin kaukana rakettitieteestä kuin vain mahdollista.

  • Säästän kuukausittain (eli ajallisesti) tasasumman eri rahastoihin. Check.
  • Jaan säästösumman osakkeisiin ja korkoihin (eli varallisuusluokittain). Check.
  • Jaan osakesäästöni suurinpiirtein tasan ympäri maailmaa (eli maantieteellisesti). Check.

No niin, teen siis suurin piirtein kuten asiantuntijat sanovat.

Mitä oikeasti teen?

Pääasiassa säästän kuukausittain Tanskan Nordnetin kautta ETF-rahastoihin. ETF:ien kulut ovat yleensä todella pienet verrattuna kivijalkapankkien omiin rahastoihin. En maksa minkäänlaista merkintäpalkkiota. Tanskan säästöjeni hallinnointipalkkio on 0,35 %.

1. Osakkeiden ja korkojen välinen allokaatio ("täh?")

Kaava: 110 - oma ikä = osakkeiden osuus säästösalkusta.

Taas kerran, ei mitään rakettitiedettä vaan hyvä nyrkkisääntö. Tai ehkä suositus enemminkin. Nyrkkisuositus (no nyt ei kuulostaa enää hyvältä suomelta, joten käytän tätä termiä jatkossa). Tämän nyrkkisuosituksen perusteet ovat niin yksinkertaiset, että ihan naurattaa.

Historiallisesti osakkeet ovat olleet korkosijoituksia tuottoisampia ja riskisempiä eli niiden arvo on heilahdellut enemmän kuin korkosijoitusten. Sekä ylös- että alaspäin. Mitä nuorempi hermanni, sitä pidempi säästöhorisontti eli juniorit voivat ottaa senioreita enemmän riskiä.

Tällä hetkellä olen 33-vuotias. Eli tämän nyrkkisään... ei vaan NYRKKISUOSITUKSEN mukaan osakkeiden osuus salkussani pitäisi olla 110 - 33 eli 77%. Jaahas, jaahas, katsotaanpa. Alla on kuva tämänhetkisestä tilanteesta:
Osakkeiden ja korkosijoitusten välinen allokaatio näyttäisi olevan kunnossa.

No voi kilin kellit ja suuret säkit, allokaatiohan on juuri niin kuin itse itselleni laatimat säännöt sanovat!

2. Korot yritys- ja valtionlainoihin

Sössötin edellisessä kappaleessa, että korkosijoitukset eivät historiallisesti ole olleet niin riskisiä kuin osakesijoitukset. Koska en luota juuri mihinkään enkä keneenkään, hajautan jopa korkosijoitukseni! Noh, järki hulluudessakin, joten jaan korkosijoitukseni vain kahteen osaan, yrityslainoihin ja valtionlainoihin. 50/50. Eli molempiin noin sama summa. Miksi puolet ja puolet? En osaa sanoa. En keksi mitään tieteellistä vastausta. Ajattelin vaan, että tämä voisi olla hyvä hajautus.

Ja miltä korkosäästöni hajautus näyttääkään?
Korkoallokaatio on niin lähellä tavoitettani, ettei minulla ole mitään syytä panikoida. Tilannetta pitää kuitenkin pitää silmällä.

Ai-jai. Valtionlainoilla näyttäisi olevan pieni yliote. Ero on kuitenkin niin pieni, ettei sille tarvitse tehdä välittömästi mitään.

3. Osakesäästöjen maantieteellinen hajautus

Osakesäästöistä Euroopan, Aasian ja Yhdysvaltojen osuus pitäisi olla kullakin noin 27%. Loput noin 19% menee kehittyville markkinoille. Kopioin osuudet aikoinaan erään kivijalkapankin laajasti osakemarkkinoille sijoittavasta rahastosta. Ajattelin, että kai ne tietävät, mitä tekevät (nehän ovat ammattilaisia).

Ideana on, että eri maanosien pörssit kehittyvät eri tahtiin. Vaikka Yhdysvaltojen pörssit sukeltaisivatkin, ei se välttämättä tarkoita sitä, että näin käy samaan aikaan sekä Euroopassa ja Aasiassa. Näillä perusteilla osakesäästöjen kokonaisriski on pienempi. Kai.

No miltä näyttää?
Aasian osuus on liian pieni, kun taas kehittyvien markkinoiden ja Pohjois-Amerikan osuudet ovat liian suuret.

Aasia tuntuu laahaavan perässä. Tämä tarkoittaa, että jatkossa ohjaan kuukausisäästöni joko enimmäkseen tai kokonaan Aasiaan sijoittavaan ETF-rahastoon. Euroopan osuus on riittävän lähellä 27% osuuden tavoitetta. Kehittyville markkinoille tai Pohjois-Amerikkaan ei tarvitse vähään aikaan säästää lisää.

On olemassa myös muita totuuksia

Esittelemälläni tyylillä en vaurastu nopeasti. Uskon kuitenkin, etten pitkällä aikavälillä myöskään häviä. Nämä periaatteet ovat todella tylsät, joten joudun hakemaan jännitystä elämääni jostain muualta kuin säästämisestä.

Miten sinä säästät? Säästötavat ja -periatteet voivat poiketa radikaalistikin enkä usko, että on olemassa yhtä oikeaa vastausta. Itse en esimerkiksi koske asuntosäästämiseen pitkällä tikullakaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettetkö sinä tai joku muu voisi tehdä sitä kannattavasti. Oletko luonut itsellesi säästämissäännöt? Olisi mukava kuulla, jos olet päätynyt täysin erilaisiin periaatteisiin.

* Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa, johon minulla ei ole toimilupaa. Tämän tekstin neuvot ovat yleisluontoisia, enkä vastaa tämän perusteella tehdyistä sijoitus- tai muista päätöksistä.

** Teksti on kuvaus julkaisuhetken (18.9.2018) säännöistä. Olen myöhemmin hienosäätänyt sääntöjäni muun muassa päivittämällä osakesijoitusten maantieteelliset painot uusiksi. Perusperiaatteeni eivät ole muuttuneet. Osakkeiden ja korkojen välinen allokaatio, korkojen hajautus ja osakesijoitusten maantieteellinen hajautus ovat edelleen salkkuni kulmakiviä.

Aiheeseen liittyvät muut postaukset:
Kuinka paljon on riittävästi?
Mistä tunnistaa omat rajansa? - Case sijoittaminen
Miksi sijoitin Tornion Panimoon?
Kestäisikö pääni taloudellista riippumattomuuta?
Mikset maksa itsellesi palkkaa?
Rikkaan elämän salaisuus Ramit Sethin mukaan
Parasta, mitä olen rahalla saanut