Näytetään tekstit, joissa on tunniste asuntosijoittaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste asuntosijoittaminen. Näytä kaikki tekstit

3.3.2020

Allokaation ytimessä - kuinka riskiä hallitaan

Uskon pääseväni parhaaseen mahdolliseen tuottoon huolehtimalla sijoitussalkkuni allokaatiosta. Allokaation ideana on hajauttaa varallisuus useaan omaisuusluokkaan niin, että yhden omaisuusluokan huonompi tuotto ei vaaranna koko salkun tuottoa.

 Kolmijalka, kolme pointtia, vallan kolmijako-oppi, kolme muskettisoturia, Apulannan Kolme, kolme pientä porsasta. Koska kolme on niin maaginen luku, olen päättänyt perustaa salkkuni kolmeen osaan: osakeindekseihin, korkoihin ja muihin.

 Osakeindekseihin kuuluu eri indekseihin sijoittavat ETF:t ja korkoihin korko-ETF (tarkemman listan löydät tekstin lopusta). Näistä molempiin omaisuusluokkiin sijoitan orjallisesti suunnitelmani mukaan. Sen sijaan salkkuni kolmanteen kivijalkaan "Muut" olen antanut itse itselleni luvan sekoilla niin paljon kuin jaksan. Tänne menevät muun muassa yksittäiset osakesijoitukset ja kaikenlainen muu sälä. Näitä sijoituksia en avaa tässä sen tarkemmin, koska en ole kovinkaan ylpeä tämän osion sisällöstä (ja pieni mystisyys pitää sopivasti yllä henkilö"brändiäni").
Korot ja osakeindeksit ovat salkkuni kovaa ydintä. Muut sisältää kaikki kikkailusijoitukseni, joilla kuvittelen kerääväni ylituottoa (tai alfaa, kuten "jengi" sanoo).

Muut omaisuusluokat olen jättänyt väliin. Miksi? Kolme syytä (kjeh, kjeh). Ensinnäkin, koitan pitää salkkuni koostumuksen mahdollisimman yksinkertaisena ("Muut" osaa lukuunottamatta). Toiseksi, uskon, että osakkeiden ja korkojen välinen yhdistelmä takaa riittävän hajautuksen. Kolmanneksi, en usko, että muihin omaisuusluokkiin sijoittaminen (kiinteistöt, raaka-aineet, jne.) tasaisi riskiä tai lisäisi tuotto-odotusta niin paljoa, että minun kannattaisi maksaa vaivaa tai korkeampia hallinnointipalkkioita, jotta pääsisin mukaan näihin sijoituksiin. Jos joskus sijoitan esimerkiksi kiinteistöihin, lasken mukaan "Muihin".
"Cut the bullshit and show me the money." -vanha jokivartelainen sananlasku

 Tuottoa etsien

 Eri omaisuusluokilla on historialliset keskiarvotuotot. Jos uskomme Seligsonin tuottolaskuria (ja miksi emme uskoisi), niin osakkeiden keskiarvotuotto pyörii noin yhdeksässä, pitkien korkojen viidessä ja lyhyiden korkojen neljässä prosentissa, kun inflaatio ON MUKANA LASKUISSA.

 Minulla ei ole mitään syytä epäillä, etteivätkö keskiarvotuotot toteudu myös tulevaisuudessa, kun kyse on pitkästä aikavälistä (tosin, varovaisena kaverina kuvittelen/toivon/ajattelen koko salkkuni pitkän aikavälin tuotoksi noin viisi prosenttia, kun inflaatio ON SIIVOTTU POIS LASKUISTA).

 Homman tekee mielenkiintoiseksi se, että kun valitaan arvalla jokin vuosi, niin on aika epätodennäköistä, että kaikki omaisuuslajit olisivat tuottaneet täsmälleen historiallisen keskiarvon verran juuri tuona valittuna vuonna. Logical Investiltä löytyy mielestäni aika hyvä kuva, miten eri omaisuusluokat ovat vuosittain tuottaneet vuodesta 2005 alkaen.

 Riskistä hommaa

 Jos kerran osakemarkkinat tuottavat parhaiten, miksen sitten sijoita kaikkea osakkeisiin vaan kikkailen korkosijoituksilla ja epämääräisillä "Muilla"?

 En uskalla sijoittaa pelkästään osakkeisiin, koska osakkeiden hinnat heiluvat paljon enemmän kuin esimerkiksi korkosijoitusten arvot. Eli osakesijoitukset ovat korkosijoituksia riskisempiä.

 Riskillä tarkoitan tässä yhteydessä arvon vaihtelevuutta eli volatiliteettia eli keskihajontaa (tuttu ainakin lukion pitkästä matematiikasta). Itse ajattelen laajasti hajautetun osakesalkun keskihajonnan pyörivän jossain viidentoista prosentin paikkeilla. Matemaattisesti tämä tarkoittaa sitä, että osakesalkun vuosituotto on 95 prosentin todennäköisyydellä miinus 21 prosentin ja plus 39 prosentin välissä (lisää infoa esimerkiksi täältä).

Historian saatossa (eli noin viimeiset 150 vuotta) osakemarkkinat ovat nousurallin jälkeen saattaneet pudota suhteellisen lyhyessä ajassa kahdestakymmenestä prosentista aina viiteenkymmeneen prosenttiin ja ehkä vielä enemmänkin. En tiedä sinusta, mutta viidenkymmenen prosentin pudotus kuulostaa korviini aika suurelta.

 Korkosijoitusten keskihajonnan arvaan pyörivän jossain huomattavasti alempana, joten uskon korkosijoitusten suojaavan salkkuani silloin, kun osakemarkkinat laskevat. Riskittömänä en kuitenkaan korkosijoittamista pidä. Uskon kuitenkin korkosijoitusteni olevan vähemmän riskisiä kuin osakesijoitukseni.
Vaikka vuosi 2019 oli äärimmäisen hyvä sijoitusvuosi, ei Tanskan salkkuni kyyti ollut pelkkää tasaista rallia vaan välillä tultiin jonkin verran alaskin

Avaimet allokaatioon

 Omaisuusluokkien osuudet salkussani heiluvat tuottojen mukaan. Koska uskon keskiarvotuottoihin pitkällä aikavälillä, täytyy minun pitää huolta, ettei minkään omaisuuslajin osuus kasva liian suureksi tai kutistu liian pieneksi. Tämän vuoksi minun täytyy tasapainottaa (tai rebalansoida, kuten "jengi" sanoo) salkkuni tasaisin väliajoin.

 Kaikki (?) pitkän aikavälin sijoitusneuvot käskevät tasapainottamaan salkun puolivuosittain tai vuosittain. Rebalansointi tapahtuu myymällä niitä omaisuusluokkia ja/tai arvopapereita, joiden painotus poikkeaa huomattavasti ennaltamäärittelemästäni osuudesta.

 Pihinä kaverina pyrin välttelemään myyntejä niin paljon kuin mahdollista, koska myydessä mitä tahansa arvopaperia joudun maksamaan välityspalkkioita. Pankit ovat toki ansaitsevat välityspalkkionsa, mutta kun kyse on omista rahoistani, niin pidän ne mieluummin itselläni kuin annan ne palkkiomaksuina muille.

 Myyntien sijaan huolehdin salkkuni allokaatiosta ostoilla. Olen vankka jatkuvan säästämisen kannattaja. Säästän joka kuukausi palkastani osan ja sijoitan säästösumman suoraan (arvaatkin varmaan jo mihin) osakeindekseihin, korkoihin tai muihin.

 Tämä tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi osakeindeksien paino salkussani heilahtaa syystä tai toisesta yli itse itselleni määrittelemän 61 prosentin, niin sijoitan seuraavassa kuussa suhteessa enemmän korkoihin ja/tai muihin.

 Jos en huolehdi salkkuni allokaatiosta, voin ajautua tilanteeseen, jossa melkein kaikki munani ovat samassa korissa. Se ei tiedä hyvää salkkuni tuotolle kuplien aikaan. Kaikkiin omaisuusluokkiin syntyy (tai niihin synnytetään) kuplia aina tasaisin väliajoin, esimerkkeinä 2000-luvun vaihteen teknokupla ja vuosien 2008-2009 finanssikriisi.

 Kaikki tavallaan

Olen kuin laput silmillä kävelevä hevonen. Näen kaukana edessäni vain pitkän aikavälin vuosittaisen keskiarvotuoton (esim. osakkeet yhdeksän prosenttia). Niinä yksittäisinä vuosina, kun tuotto on selvästi suurempi tai pienempi (ehkä jopa negatiivinen miinus viisikymmentä prosenttia, kuten esim. kehittyvien markkinoiden osakkeet vuonna 2008), suojaavat silmälaput minua kuvittelemasta, että satunnaiset vuosituotot kertoisivat yhtään mitään pitkän aikavälin keskiarvotuotosta.

 Miten sinä huolehdit salkkusi allokaatiosta? Tai jos et huolehdi, niin miksi et? Olisi mukava kuulla esimerkkejä. Ymmärrän hyvin, että volatiliteetti ei ole ainoa riskin määritelmä. Voisin kuvitella, että esimerkiksi asuntosijoittajat vähät välittävät volatiliteetista. Uskon kuitenkin, että volatiliteetti on sopivin riskimittari omalle sijoitustyylilleni.

 Itse sijoitan seuraaviin ETF:iin (HUOM! KOEN, ETTÄ NÄMÄ SOPIVAT MINULLE, MUTTA SE EI TARKOITA, ETTÄ SAMAT SIJOITUKSET SOPIVAT SINULLE, JOTEN JOS SIJOITAT NÄIHIN SAMOIHIN ETF:IIN JA HOMMA MENEE "REISILLE", NIIN SE EI OLE MINUN VIKANI, KOSKA EN OLE SUOSITELLUT NÄITÄ SINULLE ENKÄ KENELLE MUULLEKAAN):

  • iShares Core S&P 500 UCITS ETF USD (Acc) SXR8
  • iShares Core MSCI Europe UCITS ETF EUR (Acc) EUNK
  • iShares Core MSCI Pac ex-Jpn ETF USD Acc EUR SXR1
  • iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF USD (Acc) IS3N
  • Xtrackers Nikkei 225 UCITS ETF 1D XDJP
  • Xtrackers II Global Aggregate Bond Swap XBAG


Aiheeseen liittyvät muut postaukset:
Henkilökuvaa rakentamassa - miten luoda ainutlaatuisuuden illuusio
Miten en sijoita - kolme kohdetta sijoitustyylini ulkopuolella
Pelko - elämän suurin ajuri
Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , , , , ,

3.12.2019

Miten en sijoita - kolme kohdetta sijoitustyylini ulkopuolella

Joskus minusta tuntuu, että se mitä jätän tekemättä on lähes yhtä tärkeää kuin se, mitä teen. Mindfulnessissakin pyritään keskittymään kerrallaan yhteen asiaan. Sijoittamisessa on mielestäni vaikea löytää yhtä ainoaa asiaa, johon minun pitäisi keskittyä. Joka tapauksessa koen tärkeäksi rajata osa sijoitusuniversumista oman tyylini ulkopuolelle.

 Legendan mukaan Warren Buffett (suursijoittaja ja yksi maailman rikkaimmista ihmisistä) neuvoi lentäjäänsä (!) tekemään priorisointilistansa seuraavalla tavalla (tämä on lyhyt versio, interwebsistä löytyy lukematon määrä tekstejä, joissa kerrotaan koko tarina):

  1. Kirjoita 25 tärkeintä tavoitettasi
  2. Valitse niistä 5 tärkeintä
  3. Keskity välttelemään 20 muuta tavoitetta hinnalla millä hyvänsä

Eli tarinan opetus näin rautalangasta vääntäen on, että tärkeiden asioiden saavuttamiseksi pitää rajata häiriötekijät pois. Tai näin meikämandoliino tarinan ymmärtää.

 Itse olen pyrkinyt eliminoimaan sijoitussuunnitelmastani pois kaiken ylimääräisen. Keskityn vain pieneen osaan sijoitustuotteita. Painan menemään kuin ruuna mökkitiellä: laput silmien sivuilla niin että ympäristön häiriötekijät eivät keskeytä pääasiaa eli tiellä pysymistä (olen näytellyt eskarissa hevosta, joten TIEDÄN mistä puhun).

 Eli eli, sijoitan niin tylsästi kuin vain sijoittaa voi. Ostan kuukausittain samalla summalla ennalta määriteltyjä eri indekseihin sijoittavia ETF:iä Tanskan Nordnetin kautta. Edellisellä kerralla ostin jenkkimarkkinaa kuvaavaa S&P500:ta, korkoja ja raaka-aineita. Ei siis mitään ihmeellistä.

 Nyt kun kaikki tietävät, minkä "joukkueen" olen valinnut, on minun helpompi kertoa niistä sijoitustavoista, joita koitan vältellä viimeiseen asti.
Otanta osake- ja korkosijoituksistani. Maantieteellisessä hajautuksessa Pohjois-Amerikan osuus on mielestäni liian pieni ja Japanin osuus liian suuri.

 Näin en sijoita

 1. Asuntosijoittaminen

 En ymmärrä, miksi asuntojen omistamisesta ja niiden eteenpäin vuokraamisesta puhutaan sijoittamisena. Minusta oikeampi termi olisi asuntoyrittäminen. Käsittääkseni asunnon omistaja myy asumista vuokralaiselleen ennalta sovittuun hintaan. Itse lasken tämän enemmän palveluyrittämiseksi kuin sijoittamiseksi (kuulen kuinka siellä jo ensimmäinen vastarannan kiiski kihisee raivosta, kuinka taas halon hiuksia ja kikkailen semantiikalla, mutta se kihinä sallittakoon itse kullekin).

 No joo, peruslaiskana en jaksa tehdä kotitöitä, joita kannattava asuntosijoittaminen vaatii. Pitää löytää oikea kohde, neuvotella rahoitus (ainakin meikän karkkirahoilla), hankkia sopiva vuokralainen, remontoida kämppää, potkia huono vuokralainen ulos, hankkia uusi vuokralainen, taistella yhtiökokouksissa ja valvoa yöt miettien, kuinka kämpässä kaikki menee häneksi.

 Se, mitä asuntosijoittajia tunnen, niin käsittääkseni he nauttivat joka ainoasta edellä kuvatusta osasta (no ei ehkä huonosta vuokralaisesta ja siitä eteenpäin, mulla taisi lähteä vähän mielikuvitus laukalle). Joka tapauksessa, asuntosijoittaminen vaatii enemmän tai vähemmän aktiivisuutta.

 Omalla kohdallani eniten kuitenkin hirvittää laittaa iso läjä (velkavivutettua) rahaa kiinni muutamaan neliöön ja parhaassa tapauksessa muutamaan kaupunkiin. Koen tämän sellaiseksi riskiksi, jota en ole valmis ottamaan.

 2. Suorat osakesijoitukset

 Tunnustan heti alkuun, että minulla on tällä hetkellä muutama suora osakesijoitus, mutta menemättä yksityiskohtiin olen hankkinut ne sellaisissa tilanteissa, joissa niitä ei ole tarvinnut ostaa suoraan pörssistä (esim. työpaikan osakkeita hankin henkilöstöannissa roimalla alennuksella).

 Osakemarkkinoiden pitkän aikavälin keskituotto pyörii jossain seitsemän ja kymmenen prosentin välimaastossa (riippuen vähän keneltä kysytään ja miten kehitystä mitataan, millä markkinalla toimitaan ja millaista aikajaksoa mitataan sekä varmasti monesta muustakin tekijästä, joita nyt en keksi tähän listata).

 Hendrik Bessembinderin tutkimuksen mukaan yli puolet julkisesti noteraatuista osakkeista on tuottanut huonommin kuin riskittömänä pidetty Jenkkien kuukauden mittainen valtion velkasitoumus. Lisäksi vain neljä prosenttia kaikista osakkeista tuotti käytännössä kaiken kasvun Jenkkimarkkinoilla vuosien 1926 ja 2016 välillä.

 Koska olen liikkeellä pitkällä aikavälillä, niin en luota, että harrastelijana onnistuisin arvaamaan tai analysoimaan, mitkä noin 5 firmaa Helsingin pörssissä onnistuvat lisäämään arvoa reippaasti yli pörssin keskituoton (olettaen tietysti, että edellä mainittu tutkimustulos pätee myös kotimaan pörssiin).

 3. Päiväkauppa (tai treidaaminen, kuten "jengi" sanoo)

 Osakkeiden tai muiden rahoitusinstrumenttien päivänsisäinen veivaaminen tuntuu itselle aika raskaalta. Teknisen analyysin tai muun metodin perusteella tehtävät pikaiset kaupat vaatinee aikamoista keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Treidaamisen vaatima itsekuri vaikuttaa allekirjoittaneelle vaativalta.

 Kaikesta huolimatta en voi kieltää, etteikö treidaamisen kokeileminen kiinnostaisi. Kaiken järjen mukaan minun ei pitäisi pystyä tekemään sitä kannattavasti. Miksi? Ensinnäkin, haluaisin vain kokeilla treidaamista. Pelkkä kokeilu vaatisi vapaa-aikaa eli esimerkiksi kesä- tai talviloma pitäisi käyttää osakkeiden tai muiden rahoitusinstrumenttien veivaamiseen. Toiseksi, käsittääkseni treidaaminen on taito siinä missä kitaransoitto, ruoanlaitto tai luistelu. Mitään näistä taidoista ei aikuinen opi kesäloman aikana, ei ainakaan niin, että taidot riittävät tienaamiseen.

 Kaikki kukat saavat kukkia

 Vaikken harrastakaan asuntosijoittamista, osakepoimintaa tai päiväkauppaa, tarkoituksenani ei ole dissata yhtäkään näistä sijoitustyyleistä. Eri tyylejä voi verrata urheilujoukkueen kannattamiseen. Itse olen jääpalloseura Länsirajan konkareiden (LRK) kannattaja. Se, että kannatan LRK:ta ei tietenkään tarkoita, että kaikki Lappeenrannan Veiterän tai Porvoon Akilleen kannattajat olisivat väärässä. Pääasia on, että jokainen meistä seuraa jääpalloa ja sijoittaa.

 Mitä jääpalloseuraa sinä kannatat? Entä minkä sijoitustyylin koet omaksesi? Vai sijoitatko monella eri tyylillä? Niin ihanaa kuin olisikin saarnata indeksisijoittamisen ilosanomaa toitottamalla, että "tämä on AINOA OIKEA TAPA vaurastua", niin en pysty siihen (vielä...). Kaikki edellä mainitut sijoittamistavat tuottavat varmuudella vaurautta ympäri maailman. Jätän mielelläni nämä tuotot muiden kerättäviksi.

Aiheeseen liittyvät muut postaukset:
Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)