18.9.2018

Säännöt säästämiseen

Säästöjeni hajauttaminen perustuu kolmeen teesiin. Kaikki lähtee säästöjen jakamisesta osakkeisiin ja korkoihin. Kaksi muuta pohjautuu ensimmäiseen teesiin. Korot jaan yrityslainoihin ja valtionlainoihin. Osakesäästöt jaan maantieteellisesti.

Joka ainoa asiantuntija joka ainoassa lehdessä korostaa, kuinka meidän tuulipukukansalaisten kannattaa hajauttaa säästömme ajallisesti, varallisuusluokittain ja maantieteellisesti. Yksinkertaista ja niin kaukana rakettitieteestä kuin vain mahdollista.

  • Säästän kuukausittain (eli ajallisesti) tasasumman eri rahastoihin. Check.
  • Jaan säästösumman osakkeisiin ja korkoihin (eli varallisuusluokittain). Check.
  • Jaan osakesäästöni suurinpiirtein tasan ympäri maailmaa (eli maantieteellisesti). Check.

No niin, teen siis suurin piirtein kuten asiantuntijat sanovat.

Mitä oikeasti teen?

Pääasiassa säästän kuukausittain Tanskan Nordnetin kautta ETF-rahastoihin. ETF:ien kulut ovat yleensä todella pienet verrattuna kivijalkapankkien omiin rahastoihin. En maksa minkäänlaista merkintäpalkkiota. Tanskan säästöjeni hallinnointipalkkio on 0,35 %.

1. Osakkeiden ja korkojen välinen allokaatio ("täh?")

Kaava: 110 - oma ikä = osakkeiden osuus säästösalkusta.

Taas kerran, ei mitään rakettitiedettä vaan hyvä nyrkkisääntö. Tai ehkä suositus enemminkin. Nyrkkisuositus (no nyt ei kuulostaa enää hyvältä suomelta, joten käytän tätä termiä jatkossa). Tämän nyrkkisuosituksen perusteet ovat niin yksinkertaiset, että ihan naurattaa.

Historiallisesti osakkeet ovat olleet korkosijoituksia tuottoisampia ja riskisempiä eli niiden arvo on heilahdellut enemmän kuin korkosijoitusten. Sekä ylös- että alaspäin. Mitä nuorempi hermanni, sitä pidempi säästöhorisontti eli juniorit voivat ottaa senioreita enemmän riskiä.

Tällä hetkellä olen 33-vuotias. Eli tämän nyrkkisään... ei vaan NYRKKISUOSITUKSEN mukaan osakkeiden osuus salkussani pitäisi olla 110 - 33 eli 77%. Jaahas, jaahas, katsotaanpa. Alla on kuva tämänhetkisestä tilanteesta:
Osakkeiden ja korkosijoitusten välinen allokaatio näyttäisi olevan kunnossa.

No voi kilin kellit ja suuret säkit, allokaatiohan on juuri niin kuin itse itselleni laatimat säännöt sanovat!

2. Korot yritys- ja valtionlainoihin

Sössötin edellisessä kappaleessa, että korkosijoitukset eivät historiallisesti ole olleet niin riskisiä kuin osakesijoitukset. Koska en luota juuri mihinkään enkä keneenkään, hajautan jopa korkosijoitukseni! Noh, järki hulluudessakin, joten jaan korkosijoitukseni vain kahteen osaan, yrityslainoihin ja valtionlainoihin. 50/50. Eli molempiin noin sama summa. Miksi puolet ja puolet? En osaa sanoa. En keksi mitään tieteellistä vastausta. Ajattelin vaan, että tämä voisi olla hyvä hajautus.

Ja miltä korkosäästöni hajautus näyttääkään?
Korkoallokaatio on niin lähellä tavoitettani, ettei minulla ole mitään syytä panikoida. Tilannetta pitää kuitenkin pitää silmällä.

Ai-jai. Valtionlainoilla näyttäisi olevan pieni yliote. Ero on kuitenkin niin pieni, ettei sille tarvitse tehdä välittömästi mitään.

3. Osakesäästöjen maantieteellinen hajautus

Osakesäästöistä Euroopan, Aasian ja Yhdysvaltojen osuus pitäisi olla kullakin noin 27%. Loput noin 19% menee kehittyville markkinoille. Kopioin osuudet aikoinaan erään kivijalkapankin laajasti osakemarkkinoille sijoittavasta rahastosta. Ajattelin, että kai ne tietävät, mitä tekevät (nehän ovat ammattilaisia).

Ideana on, että eri maanosien pörssit kehittyvät eri tahtiin. Vaikka Yhdysvaltojen pörssit sukeltaisivatkin, ei se välttämättä tarkoita sitä, että näin käy samaan aikaan sekä Euroopassa ja Aasiassa. Näillä perusteilla osakesäästöjen kokonaisriski on pienempi. Kai.

No miltä näyttää?
Aasian osuus on liian pieni, kun taas kehittyvien markkinoiden ja Pohjois-Amerikan osuudet ovat liian suuret.

Aasia tuntuu laahaavan perässä. Tämä tarkoittaa, että jatkossa ohjaan kuukausisäästöni joko enimmäkseen tai kokonaan Aasiaan sijoittavaan ETF-rahastoon. Euroopan osuus on riittävän lähellä 27% osuuden tavoitetta. Kehittyville markkinoille tai Pohjois-Amerikkaan ei tarvitse vähään aikaan säästää lisää.

On olemassa myös muita totuuksia

Esittelemälläni tyylillä en vaurastu nopeasti. Uskon kuitenkin, etten pitkällä aikavälillä myöskään häviä. Nämä periaatteet ovat todella tylsät, joten joudun hakemaan jännitystä elämääni jostain muualta kuin säästämisestä.

Miten sinä säästät? Säästötavat ja -periatteet voivat poiketa radikaalistikin enkä usko, että on olemassa yhtä oikeaa vastausta. Itse en esimerkiksi koske asuntosäästämiseen pitkällä tikullakaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettetkö sinä tai joku muu voisi tehdä sitä kannattavasti. Oletko luonut itsellesi säästämissäännöt? Olisi mukava kuulla, jos olet päätynyt täysin erilaisiin periaatteisiin.

Aiheeseen liittyvät muut postaukset:
Kuinka paljon on riittävästi?
Mistä tunnistaa omat rajansa? - Case sijoittaminen
Miksi sijoitin Tornion Panimoon?
Kestäisikö pääni taloudellista riippumattomuuta?
Mikset maksa itsellesi palkkaa?
Rikkaan elämän salaisuus Ramit Sethin mukaan
Parasta, mitä olen rahalla saanut

2 kommenttia:

  1. Hyvä setti. Yksinkertainen on kaunista.

    Top 3 nyrkkisuositusta

    1) Pahan päivän rahastoon puolen vuoden kulut parhaalla mahdollisella korkotuotolla ilman nostorajoituksia
    2) Elämästä nauttiminen 100 %:a mutta säästöprosentti vähintään 60%, koska https://bit.ly/LPuJfI
    3) Allokaatio DXET 20%, SXR8 20%, IS3N 20%, EUNN 10%. Loppu 30%:a asuntoihin ja korkoihin.

    Bonuksena pieniä vetoja P2P lainoihin ja Iivo Niskaselle kaikissa mahdollisissa urheiluvedoissa. Näistä ei todennäköisesti rahaa saa mutta hieman jännitystä elämään ilman huumeita ja haureutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Antti nyrkkisuositusten jakamisesta, hyvältä näyttää :) Mr. Money Mustaschen taulukko ja kaava varhaisesta eläkkeestä haaveileville (eli FIREttäjille, kuten "jengi" sanoo) oli uusi ja mielenkiintoinen tuttavuus.

      Tarina pahan päivän rahaston tarpeesta. Kun muutin Tanskaan, minun piti maksaa vuokra-asunnostani kerralla ensimmäisen kuukauden vuokra, kolmen viimeisen kuukauden vuokra ja kolmen kuukauden vuokran suuruinen takuuvuokra. Eli siis seitsemän kuukauden vuokra kerralla! Siinä oli sekä vararahat että erilaiset maksuaikaluotot tarpeen.

      Ajattelin aiemmin täsmälleen samalla, että vararahat täytyy pitää erillään muista säästöistä. Nykyään uskon, että kun "normaalit" säästöt ovat riittävän suuret (parin-kolmen vuoden elinkustannusten määrä minimissään, varmaan), ei erillistä vararahaa enää tarvita. Harvemmin osake- tai korkomarkkinat niin pahasti tippuvat, että kaikki säästöt häviäisivät. Puolen vuoden elinkustannukset ovat mulle merkittävä läjä kruunuja, joten en mielellään anna sellaisen potin maata tuottamattoman!

      Toki jos säästämisen aloittaa tyhjästä, niin silloin vararaha hankkia hoitaa ensin kuntoon. Ja korostan vielä. Mielestäni pääasia on, että vararahat ovat säästettynä johonkin nopeasti käteiseksi muutettavaan kohteeseen, olivat ne sitten erillään muista säästöistä tai ei.

      Poista