Näytetään tekstit, joissa on tunniste osakepoiminta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste osakepoiminta. Näytä kaikki tekstit

7.7.2020

Indeksisijoittamisen riskit - miksi antautua markkinoiden vietäväksi?

Jokainen itseään kunnioittava sijoituskirja alkaa maininnalla riskistä. Riskillä on ikävä kaiku, koska se tarkoittaa lähes aina jonkin menettämistä. Sijoitetun pääoman menettäminen kokonaan tai osittain tai odotettua heikompi tuotto on sijoittamisen peruskauraa. Eri sijoitustyyleillä on kuitenkin omat riskinsä.


Meille indeksisijoittajille riski pääoman menettämisestä liittyy lähinnä kurssien heilumiseen (tai volatiliteettiin kuten "jengi" sanoo). Osakepoimijoilla ja asuntosijoittajilla riski on siinä, että tietääkö mitä on tekemässä.


Maailmanlaajuisesti osakemarkkinoille sijoittavana indeksisijoittajana en usko, että tulen koskaan menettämään koko sijoitussummaani. Ja pörssiromahduksienkin jälkeen markkinat ovat yleensä ajan myötä palanneet nousu-uralle. Ajallinen hajauttaminen auttaa tässäkin.


Itse itselleni määrittelemieni hajautussääntöjeni mukaan osakesijoitusten maantieteellinen allokaatio on lähellä optimia. Mikä siinä on, että kaikki menee aina putkeen, kun itse tekee?

Pahoittelut konsulttikielenkäytöstä, mutta kun puhun sijoittamisesta, niin ajattelen riskin olevan sekä uhka että mahdollisuus.


Stoalaisena koitan rajoittaa murehtimiseni vain niihin asioihin, joihin minulla on mahdollisuus vaikuttaa. Ajallisesti hajauttavana indeksisijoittajana pystyn vaikuttamaan sijoituskohteisiin. Koska puhutaan indekseistä, uskon, että tuotot asettuvat pitkällä aikavälillä markkinoiden keskituoton ympärille.


Keskimääräisestä tuotosta voidaan olla montaa mieltä, joten itse olen päättänyt uskoa, että markkinoiden keskituotto omille sijoituksilleni tulee olemaan viisi prosenttia inflaation jälkeen. Ugh, olen puhunut. Palataan asiaan muutaman kymmenen vuoden päästä, niin voidaan katsoa, olinko oikeassa.


Kontrollin ulkopuolella


Riski realisoituu siinä vaiheessa, kun lunastan sijoitukseni. Voisin toki stressata monestakin asiasta. Esimerkiksi Euroopan keskuspankin ohjauskorko, megatrendit ja Tanskan verosysteemi vaikuttavat kaikki sijoitusteni tuottoihin. Muutos näissä suuntaan tai toiseen näkyy lähes välittömästi tuotoissani.


Miten hallitsen näitä riskejä? En mitenkään. Vaikka seisoisin puoli vuotta päälläni, en pysty vaikuttamaan mihinkään noista kolmesta. Tai no verotukseen voin vaikuttaa sillä, että muutan jonnekin muualle, mutta se nyt ei ole ajankohtaista muista asioista johtuen, joten otan Tanskan vuosittaisen realisoitumattomasta tuotosta verottamisen annettuna.


Mikä on markkinoiden keskituotto ja miten se vaikuttaa varallisuuteen?


Osakepoiminnassa voisin vaikuttaa riskiin aivan eri tavalla. Sen sijaan, että antautuisin ajopuuna markkinoiden keskituoton vietäväksi, sijoittamalla muutamaan yksittäiseen osakkeeseen olisinkin koskiveneen ohjaksissa hakemassa ylituottoa markkinoilta.


Tietoinen valintani sijoittaa tiettyihin osakkeisiin tarkoittaa valinnanvapauden lisäksi vastuuta tuotosta. Ja vastuun ottaminen omista tekemisistäni kaltaiselleni hyvinvointivaltiossa kasvaneelle läpipaapotulle uusavuttomuuden ruumiillistumalle olisi hirvittävä kohtalo.




Indeksisijoittamisen riskit


Indeksisijoittajana en ole valmis ottamaan korkeampaa riskiä, tuhlaamaan aikaani tai luottamaan onneeni saadakseni parempaa tuottoa. Keskituotto riittää aivan hyvin. Näiden sijaan yritän maksimoida varallisuuteni kasvun keskittymällä sijoitussumman kasvattamiseen.


Eli eli. Indeksisijoittajana pitkällä aikavälillä historiallisesti suurin riski on liittynyt volatiliteettiin eli pörssikurssien hintojen heiluntaan. Nokkelimmat pokkelimmat siellä jo huutavat, että eikös hintojen heiluminen liity kaikkeen sijoittamiseen, oli kyse indekseistä, yksittäisistä osakkeista tai asunnoista. No joo, kyllähän se näinkin on.


Eri indekseihin ympäri maailmaa sijoittamalla en usko koskaan menettäväni kaikkea sijoitettua pääomaa. Yksittäisissä osakkeissa kaiken menettäminen on mahdollista, tosin lyhyellä aikavälillä aika epätodennäköistä. Joidenkin tilastojen mukaan jopa 40 % pörssiyhtiöistä tekevät itsensä pitkällä aikavälillä arvottomiksi. Päiväkauppiaitahan tämä ei voisi vähempääkään kiinnostaa, mutta "osta-ja-unohda"-tyyliin uskovat osakepoimijat varmasti ottavat tämän(kin) riskin huomioon.


Indeksisijoittamisessa sijoitan kuitenkin koko markkinaan. Koko maailmanmarkkina on historiallisesti kasvanut keskimäärin jotain kuuden - kahdeksan prosentin vuosivauhtia. Yksittäisiä yhtiöitä sen sijaan on mennyt konkurssiin tai ne eivät ole kasvaneet odotusten mukaisesti (mitä ikinä ne odotukset ovatkaan ostohetkellä olleet). Asuntosijoittamisessa voi kohdalle sattua huono vuokralainen, vesivahinko tai veemäinen naapuri, jotka kaikki laskevat sijoituksen arvoa.


Riskienhallintaa


Koska en luota omiin sijoitustaitoihini pätkääkään, niin annan markkinoiden päättää tuotoistani. Ja samalla myös riskeistäni. Siinä vaiheessa, kun koko markkina kääntyy laskuun, ei minun auta muuta kuin pitää pää kylmänä ja odottaa korjausliikettä. Laskumarkkina on vähän kuin darra. Tiedän sen saapuvan kovan nousun jälkeen, kärsin aikani, mutta lopulta se on ohi ja pääsen palaamaan normaaliin arkeen.


Millä tavoin sinä hallitset sijoitustesi riskejä? Kuinka paljon aikaa käytät niiden analysointiin? Itse olen antautunut markkinoiden kokonaisriskin (eli systemaattisen riskin) vietäväksi. Indeksisijoittamisen kauneus piilee hajauttamisessa ja keskinkertaisuudessa. Rikastumaanhan indeksisijoittamalla en pääse, mutta pitkällä aikavälillä vaurastumista ei voi välttää. Se riittää minulle oikein hyvin.


Aiheeseen liittyvät muut postaukset:

Vedonlyöntiä sijoitustyyleistä - indeksit vs. osakepoiminta

Allokaation ytimessä - kuinka riskiä hallitaan

Ei kontrollia, ei stressiä

Tuotto, aika ja kuukausisijoitus - mihin kannattaa keskittyä?

Mitä teen, jos salkun arvo laskee 40 %?

Elämä ilman alkoholia



Muut säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvät postaukset:
Vararaha - kuinka paljon säästöön yllättäviä menoja varten?

7.4.2020

Vedonlyöntiä sijoitustyyleistä - indeksit vs. osakepoiminta

Osakepoimija lyö vetoa joka ainoassa kaupassa, indeksisijoittaja lyö vetoa vain valitessaan sijoitustyylikseen indeksisijoittamisen. Tämän tekstin tarkoituksena on kuvailla, miksen koe osakepoiminnan sopivan minulle. Kerron, kuinka ajattelen osakepoiminnan olevan minulle huomattavasti paljon vaativampaa kuin indekseihin sijoittaminen. En usko, että onnistuisin hankkimaan ylituottoa osakepoiminnalla.

Olen viime aikoina lueskellut Annie Duken kirjaa "Thinking in bets". Koska harmaat aivosoluni eivät pysty prosessoimaan kuin yhtä käsitettä kerrallaan, koko elämäni on tällä hetkellä yhtä vedonlyöntiä tai panosten asettamista (mikä ikinä lieneekään oikea tapa suomentaa "bet").

Jotta tekstini olisi mahdollisimman seksikäs ja epäreilu, vertaan panosten asettamisessa jatkuvaan indekseihin sijoittamista osakepoimintaan. On tärkeää antaa kuva, että on olemassa vain kaksi tapaa sijoittaa ja vain toinen näistä on oikea (tuttu tyyli muun muassa ruokavaliosta, alkoholista ja lasten kasvatuksesta puhuttaessa).

Itse olen lyönyt pääosin vetoa indeksisijoittamisen puolesta. Pääosa sijoituksistani on kiinni eri osakemarkkinoille sijoittavissa indekseissä. Yritän suurimmaksi osaksi paasata niiden asioiden puolesta, joissa itselläni on rahat, aika tai maine (?) kiinni, tässä tapauksessa rahat. Olen siis kaikkea muuta kuin puolueeton kirjoittaessani, miksi koen indeksisijoittamisen sopivan minulle.


Leppoisaa lukemista leppoisaan aamupalapöytään.

Taistelua tilastotuulimyllyjä vastaan

Jos uskomme Ben Carlsonia - The S&P 500 is the World’s Largest Momentum Strategy - (ja minähän uskon), niin 80 % USA:n markkinoita kuvaavan S&P 500 indeksin yhtiöistä ei kumulatiivisesti tuottanut mitään vuosina 1989-2015. 40 % indeksin osakkeista tuotto jäi pakkaselle. Koko S&P 500 -indeksin tuotto tuli vain viidenneksestä osakkeista.

Kuulen jo, kuinka innokkaimmat kriitikot muistuttavat, että tuo ajanjakso kattoi vain 26 vuotta ja vain jenkkipörssin. Totta. Itse kuitenkin uskon, että otanta on riittävä antamaan suuntaa antavan kuvan. En usko, että yliyksinkertaistan liikaa ajatellessani, että tuon analyysin tulokset pitävät pääpiirteissään paikkansa eri pörsseissä ympäri maailman.

Ymmärrän myös, että osakepoiminta ei tarkoita pelkästään kerran ostetun yhtiön osakkeiden omistamista ikuisesti. Osakepoimintaan, kuten itse sen ajattelen, kuuluu myös myynnit ja uusien osakkeiden hankkiminen.

Koska olen kaikin puolin pihi, kavahdan kaikkien arvopapereiden myymistä, koska silloin joutuisin MAKSAMAAN VÄLITYSPALKKIOITA. Tanskassa ei "onneksi" tarvitse välittää veroista, koska pörssiomistusten osalta verot pitää maksaa vuosittain myös realisoimattomasta tuotosta (Suomessahan verot maksetaan realisoituneesta tulosta, jos kyseessä on arvo-osuustili ja osakesäästötilin sisällä saa myydä niin paljon kuin sielu sietää eikä veroista tarvitse huolehtia, mutta nyt tämä lähti taas sivuraiteille, palataanpa takaisin kuluihin). Uskon, että te jotka, harrastatte osakepoimintaa, osaatte vähentää välityspalkkiot (ja verot), kun laskette sijoitustoimintanne tuottoa.

Itseluottamus nollassa

Olenko valmis lyömään vetoa sen puolesta, että osaisin valita voittajaosakkeet, joilla turvaan varallisuuteni karttumiseni pitkällä aikavälillä? Ei, en ole. Sen sijaan sijoitan indekseihin, joista en varmuudella saa minkäänlaista ylituottoa, mutta mitä ilmeisemmin pärjään pitkällä aikavälillä riittävän hyvin.

En usko pystyväni arvaama... eikun valitsemaan tarkan analyysin perusteella voittajaosakkeita. Väärässä olemiseni todennäköisyys pitkällä aikavälillä on noin 80 % (Ben Carlson, edelleen, sama pätkä kuin aiemminkin). Sen sijaan yksi viidestä osakkeesta voi olla todellinen tähti.

Samalla kun jätän osakepoiminnan muille, menetän MAHDOLLISEN oikeassaolemisen riemun ja hyvänolontunteen. Niin järjettömältä kuin se kuulostaakin, niin juuri tätä yritän välttää. En luota itseeni pätkääkään. Olen lähes satavarma, että kuvittelen mahdollisten onnistumisteni olevan kokonaan omaa ansiotani ja väärin menneistä sijoituksista syytän keskuspankkeja, jotain pandemiaa tai yhtiötä itseään.
"Rahan ansaitseminen ei meidän sijoitustoiminnassamme ole mikään itsetarkoitus. Pikemminkin kyse on älyllisestä haasteesta. Pyrimme analysoimaan yhtiöitä, taloutta ja kehitystrendejä mahdollisimman tarkasti. Uhraamme siihen paljon aikaa ja vaivaa. Sijoituksemme ovat tavallaan vedonlyöntejä sen puolesta, että olemme päätelmissämme oikeilla jäljillä. Mikäli analyysimme osoittautuu paikkansapitäväksi, nautinto on ennen kaikkea henkistä laatua." - Kim Lindström, Puoli vuosisataa pörssin sisäpiirissä
Sen sijaan pyrin pitämään tunteiden osuuden niin pienenä kuin mahdollista. Kuulostaako tylsältä? Hyvä! Se onkin koko homman pointti. Haen jännitystä jostain aivan muualta, kuten kokeilemalla juoda kahvia hunajalla, käydä mielestäni "huonon" bändin keikalla ja kokeilemalla tanssimista.

Onnea tai taitoa matkaan!

Tarkoituksenani ei ole väheksyä, naureskella tai neuvoa teitä, jotka harrastatte osakepoimintaa. En ihmettelisi vaikka (suuri?) osa teistä repii allekirjoittanutta parempia tuottoja lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Jätän mielelläni tehottomien osakemarkkinoiden tarjoamat hinnoitteluvirheet teidän saaliiksenne. Toivon aidosti, että onnistutte valinnoissanne.

Onneksi osakemarkkinat ovat pitkällä aikavälillä toimineet riittävän tehokkaasti. Toisin sanoen, lyön vetoa, että osakemarkkinat ovat pitkällä aikavälillä riittävän tehokkaat siihen, että pystyn vapaamatkustelemaan indeksisijoitustuksillani nauttien markkinoiden keskituotosta. Minulla ei ole vapaa-ajallani aikaa (lue: kiinnostusta) perehtyä tilinpäätöksiin, yhtiöanalyyseihin tai johdon arviointiin sellaisella intensiteetillä, joka vaadittaisiin siihen, että onnistuisin saamaan edes markkinoiden keskituoton osakepoiminnoillani.

Mikä saa sinut sijoittamaan yksittäisiin yhtiöihin sen sijaan, että sijoittaisit indekseihin? Jos puolestaan kuulut meikämandoliinon indeksisijoitusjoukkueeseen, niin miksi jätät osakepoiminnan auvoisuuden naapurisi nautittavaksi? Saa nähdä, koska tylsistyn tyystin indeksisijoituksiini. Ehkä jonkin ajan kuluttua kunnianhimoni kasvaa ja pyrin hakemaan ylituottoa osakepoiminnalla (tai alfaa, kuten "jengi" sanoo). Ja se jos mikä on koko sijoitustyylivedonlyönnin suola: voin muuttaa panostuksiani koska vain. Ja stoalaisena tykkään ajatuksesta, koska sijoitustyylin valinta kuuluu niihin asioihin, joihin voin itse vaikuttaa.
Muut säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvät postaukset:
Allokaation ytimessä - kuinka riskiä hallitaan
Sijoittamisen pelko
Järjen käyttö harrastuksissa - juokseminen ja sijoittaminen
Miten en sijoita - kolme kohdetta sijoitustyylini ulkopuolella
Mitä yhteistä on sijoittamisella ja ruokavaliolla
Sijoittamista ei kannata ajatella maratonina vaan maratonille treenaamisena
Mitä teen, jos salkun arvo laskee 40 %?
Epäröitkö säästämisen aloittamista? Kolme vastausta aloituskynnyksen madaltamiseksi
Miten pinnallisuudesta voi hyötyä taloudellisesti - esimerkki aloittelijoille
Kuinka paljon on riittävästi?
Mistä tunnistaa omat rajansa? - Case sijoittaminen
Miten tavoite eroaa unelmasta?
Mikset maksa itsellesi palkkaa?
Rikkaan elämän salaisuus Ramit Sethin mukaan
4 asiaa, jotka yhdistävät liikuntaa ja säästämistä
Miksi sijoitin Tornion Panimoon?
Kestäisikö pääni taloudellista riippumattomuuta?
Säännöt säästämiseen