Miten ihmiset pärjäsivät ennen internetiä?

Hämmästyn välillä, kuinka internet on ollut käytettävissämme vasta muutaman vuosikymmenen ajan. Älypuhelimet ja jatkuva yhteys nettiin ovat monelle yhtä arkipäiväistä kuin maksuton koulutus, sosiaaliturva ja lähes rehellinen poliisi. Lisääntyneestä vihapuheesta, valeuutisista ja turhasta hyvesignaloinnista huolimatta internet on helpottanut elämääni sekä pienissä että suurissa asioissa.

Menin eräänä perjantaina töiden jälkeen kyselemään lähiparturilta, jos hänellä olisi aikaa siistiä hiukseni. Hänellä oli aikaa ja istuin leikattavaksi. Hiusten leikkaamisen jälkeen kysyin, ehtisikö hän siistiä myös partani. Parturi vastasi: "Tulit drop-in asiakkaana ja minulla on varaus sinun jälkeesi, joten en valitettavasti ehdi siistimään partaasi."

Jäin hiljaa odottamaan, että hän olisi pyytänyt minua tulemaan vaikka tunnin päästä uudestaan tai varaamaan ajan seuraavalle päivälle. Kun myyntipuhetta ei kuulunut, nousin penkistä, maksoin ja lähdin kotiin katselemaan youtube-videoita parran siistimisestä (arvostan yrittäjiä ja yrittämistä, mutta joskus tuntuu, että meikämandoliinon rahat eivät kelpaa joidenkin pankkitilille.)

Mitä tervekätinen mies tekee, kun kaupungilta ei löydy perjantai-iltana apua tarpeeseen? Luonnollisesti hän menee internetiin katselemaan videoita. Niin minäkin tein.

Olin päättänyt, että partani pitää siistiä. En jaksanut enää lähteä etsimään uutta parturia. Sen sijaan löysin youtubesta videon, kuinka parran voi siistiä kotikonstein. Seitsemän minuutin videon ydinviestin voi tiivistää näin: "Älä pidä kiirettä, ota mahdollisimman vähän kerrallaan ja käytä peilejä apuna. Älä huoli, jos teet virheen. Me kaikki olemme tehneet. Parta kasvaa takaisin."

Tämän opetusvideon ansioista sain siistittyä partani sellaiseen kuntoon, ettei minun tarvinnut ainakaan karvoituksen takia leipäläpeäni hävetä. Samalla säästin HUOMATTAVAN summan, kun en maksanut ammattihenkilölle naamakarvoitukseni siistimisestä, koska lisäkaupan tekeminen ei hänelle kelvannut.

Partahommia.

Internetin ihmeet

Kuinka yksinkertainen minun pitää olla, että tarvitsen youtubeammattilaisen (?) selvittämään minulle päivänselviä asioita? Lukion JA intin käyneenä maisterina en itse tajunnut, että parran siistiminen kotikonstein kannattaa tehdä rauhallisesti ja varoen, siistien vain muutaman millin kerrallaan. Maalaisjärkeä on vaikea opiskella...

Olen oppinut netin helppouteen. Minkä tahansa ongelman kohtaan, katson vastauksen googlesta. En jaksa edes yrittää ajatella itse. Käytännössä kaikki maailman tieto on saatavilla yhden hakukoneen kautta. Tai jos ei kaikki, niin ihan riittävä määrä tietoa allekirjoittaneen ongelmien ratkaisemiseen.

Tämähän on hienoa. Ainoa ongelma on, että välillä unohdan netin helppouden. Ärtymykselläni ei ole rajoja, jos tajuan kysyneeni kavereiltani whatsappissa jonkun ravintolan osoitetta. Samalla vaivalla olisin voinut kirjoittaa ravintolan nimen mihin tahansa hakukoneeseen ja saada sieltä suoran osoitteen sekä reittisuosituksen (kävellen, pyörällä, julkisilla tai autolla). Mutta sen sijaan päätinkin jäädä odottamaan, että joku muu tekee minulle palveluksen ilmoittamalla erikseen osoitteen. Mitä itsekkyyttä! Mitä ylimielisyyttä! Mitä laiskuutta!

Keskitytään olennaiseen

En tarkoita, etteikö perinteinen opiskelu kannata. Vaikka netistä löytääkin vastauksen lähes kaikkeen, ei ainakaan minulla riitä keskittymiskyky tutkia lähdettä kriittisesti. Parransiistimisvideon suhteen lähdekritiikki ei ole olennaista, mutta kinkkisimmissä kysymyksissä lähdekritiikki on kriittistä.

Päivittäisiin pikkuongelmiin en uhraa henkistä kapasiteettiani. Näihin löydän vastaukset netistä. Monet ongelmat voin huoletta ratkaista 3-5 ensimmäisen hakukonevastauksen perusteella. Esimerkiksi parranajo-ongelmani ratkaisin hakusanoilla "home made beard" (rakastan hakukoneita muun muassa sen vuoksi, että niitä ei voisi vähempääkään kiinnostaa, millaisia yhdyssana- tai kirjoitusvirheitä teen).

Sen sijaan isoihin ja/tai vaikeisiin asioihin yritän perehtyä huolella, eikä hakukoneiden ensimmäisen sivun vastaukset riitä alkuunkaan. Tällaisiin ongelmiin tai kysymyksiin vaaditaan oikeaa asiantuntemusta, jota ei valitettavasti kerry riittävästi viiden minuutin googlaamisella. Hakukonevastaukset antavat toki suuntaviivoja, mutta valmiina vastauksina en ota niitä käyttöön. Näiden hallitseminen vaatii oikeaa asiantuntemusta.

Vain yksi huono puoli

Internet helpottaa elämää huomattavasti. Keksin kuitenkin yhden huonon puolen tiedonsaannin helppoudesta.

Nykyään on todella vaikeaa saada aikaan kunnon väittelyä. Tarkoitan kunnollista argumenttien ja retoriikan mittelyä, jossa totuus on täysin toissijainen. Klassikkoaiheet, kuten esimerkiksi "kuka näytteli pääosaa siinä ja siinä elokuvassa" tai "pelasiko Marko 'Kyy' Palo MM-95-joukkueessa" loppuvat nykyään lyhyeen, kun vastauksen saa 30 sekunnissa puhelimen ruudulle. Noh, ehkä tämä on pieni hinta kaikesta siitä helppoudesta ja hyvästä, jonka internet ja hakukoneet ovat toimittaneet harmaaseen arkeeni.

Joko itse olet siirtynyt nykyaikaan ja lopettanut yksinkertaisten ja helposti selvitettävien asioiden kysymisen muilta? Itselläni sattuu vielä lipsahduksia ja vaivaan edelleen muita kysymyksillä, joihin löytäisin vastauksen helposti itsekin netistä. Koitan jatkossa keskustella kavereideni kanssa enemmän arvoista ja mielipiteistä entä päivänselvistä yksinkertaisista knoppitiedoista. Katsotaan, miten se tulee sujumaan.