26.5.2020

Miten kysyä kysymyksiä? 3 tapaa parantaa onnistumista keskusteluissa

Hyvät kysymykset auttavat sosiaalisuuden kehittymisessä. Oikein kysytyt kysymykset saavat keskustelukumppanin puheen soljumaan ja silmät loistamaan. Siksi on tärkeää tietää, millä tyylillä kysymyksistä ja keskustelusta saa eniten irti.

Self-helpin isoisä Dale Carnegie kirjoittaa kirjassaan "Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa", kuinka ihmiset voi saada tykkäämään itsestään kysymällä heiltä heihin itseensä liittyviä kysymyksiä. Kyllä, olen samaa mieltä kanssasi, tämä voi pahimmillaan liipata manipuloinnin rajoja, mutta otetaan nyt tähän tekstiin vähän viattomampi kulma.

Ihmisten miellyttämisen avain on olla kiinnostunut. Helpoin tapa osoittaa kiinnostusta on kysyä kysymyksiä. Mikään ei ole niin mielenkiintoista kuin se mitä tapahtuu oman napani ympärillä. Mikään ei ole niin arvokasta kuin omat kokemukseni. Mikään ei ole niin tärkeää kuin se, mitä minulle on tapahtunut.

Yritän keskusteluissani ottaa keskustelukumppanini huomioon kysymällä kysymyksiä asioista, joiden kuvittelen kiinnostavan häntä tavalla, jonka kuvittelen miellyttävän häntä. Samalla pyrin olemaan läsnä ja kuuntelemaan, mitä hän sanoo.

"Jos pyrit hyväksi keskustelijaksi, ole tarkkaavainen kuuntelija. Jos haluat olla kiinnostava, ole kiinnostunut. Esitä kysymyksiä, joihin toinen mielellään vastaa. Rohkaise muita puhumaan itsestään ja saavutuksistaan." - Dale Carnegie, Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa


Kysymyksiä voi kysyä kolmella eri tavalla. Ensimmäinen on helppo ja mitäänsanomaton, toinen vaatii hieman yrittämistä ja kolmas toimii parhaiten hyvän keskustelun aloittajana.

Toisen kuunteleminen on tärkeää.
Myös juhlan keskellä on tärkeää olla välillä hiljaa ja kuunnella muita.

Suljettu kysymys: "Oliko mukava loma?"

Suljetussa kysymyksessä vastausvaihtoehdot on ennalta määrätty. ”Oliko mukava loma?” -kysymykseen on kaksi vastausta: kyllä tai ei. Vastauksen voi tietysti antaa usealla eri tavalla: ”No joo, ihan jees”, ”Eipä oikeastaan” tai ”PARAS LOMA IKINÄ”. Käytännössä nämä kaikki ovat vain noiden kahden vastauksen johdannaisia.

Suljettu kysymys on helpoin, turvallisin ja tylsin kysymys. Väsyneenä tai muuten mielikuvituksettomassa mielentilassa suljettu kysymys on helppo heittää, jotta saa keskustelun edes jotenkin käyntiin. Uusien tuttavien kanssa kysyn suljettuja kysymyksiä, koska niillä ei voi saada aikaan vahinkoa.

Aivan kuten sijoittamisessanikin, helpoimmat ja turvallisimmat kohteet ovat myös tylsimpiä. Se ei tarkoita, etteivätkö ne toimisi. Ne toimivat joka kerta, mutta niillä ei kunnon keskustelua saa aikaan. Kuinka moni meistä ajattelee, että tieto kaverin lomasta mukavana on mielenkiintoinen? Aivan, ei kukaan.

Suljettu + jatko: "Oliko mukava loma? Miksi niin?"

Suljettu kysymys on hyvä keskustelun aloittamiseen. Sujuvan jatkon kannalta on kuitenkin olennaista kysyä jatkokysymys.

Keskustelun kannalta on yhdentekevää, oliko keskustelukumppanillani mukava loma vai ei. Jos kaverini ei itse tajua alkaa kertoa lomastaan enempää, jatkan toisella kysymyksellä. ”Mikä lomastasi teki niin mukavan?”

Yleensä tässä vaiheessa keskustelukumppaninikin joutuu alkaa miettiä. ”Mikä lomasta tekikään mukavan?” Parhaimmillaan hän alkaa kertoa silmät leiskuen tarinaa, kuinka hän täysin sattumalta törmäsi johonkin mielettömään tyyppiin, joka antoi ajattelemisen aihetta. Pahimmillaan hän vastaa: ”Sää.”

Huom! Suljetun kysymyksen perään ei kannata kysyä toista suljettua kysymystä. ”Oliko hyvä sää?” ei juurikaan vie keskustelua eteen päin (toisaalta, itse en pidä säästä keskustelemista juuri millään tasolla mielenkiintoisena, paitsi jos kyseessä formulakisan sadekelin rengasstrategioiden vertailu).

Voin suositella tutustumaan Dale Carnegien kirjaan "Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa".

Avoin kysymys: "Mikä oli siisteintä lomassasi?"

Lämmittelyt sikseen, tässä mennään suoraan syvään päähän. Avoimet täsmäkysymykset muistuttavat etäisesti ärsyttäviä työhaastattelukysymyksiä (”Kuvaile vaikea tilanne ja kerro, miten selvisit siitä.”) paitsi että ne eivät ole ärsyttäviä, eivät liity työhön eikä niillä ole mitään tekemistä haastattelemisen kanssa.

Avointen kysymysten tarkoituksena on saada keskustelukumppani puhumaan. Parhaiten se onnistuu, kun hänelle antaa mahdollisuuden puhua jostain juuri häntä kiinnostavasta asiasta. Minusta on kaikkein mielenkiintoisinta kuulla jotain yksityiskohtaista ja henkilökohtaista kuin saada lista lämpötiloista, tuulesta ja sademääristä.

Mikään ei ole niin siistiä kuin nähdä toinen selittämässä asiasta, josta hän on aivan liekeissä. Into tarttuu. Kukaan ei voi olla innoissaan muutaman viikon takaisesta säästä.

Avointen kysymysten ongelmana saattaa olla joskus se, että keskustelukumppani intoutuu kertomaan lomansa siisteimmästä asiasta liian pitkään ja vuolaasti. Kaikki eivät aina tajua, että sosiaalisuuteen kuuluu myös toisen kuunteleminen ja niistä kysyminen. Siksi en tuhlaa avoimia kysymyksiä (eli kallisarvoista aikaani) epäsosiaalisiin henkilöihin, jotka kertovat kuulumisensa välittämättä toisesta pätkääkään. He eivät ansaitse avoimia kysymyksiä.

Keskustelukumppanilla on väliä

Yleisluonteiset kysymykset, kuten "Mitä kuuluu?" tai "Miten menee?", ovat hyviä lämppäreitä. Parempi on kuitenkin kysyä täsmäkysymyksiä. "Oliko mukava loma?" taipuu kuulijan korvissa ihan eri taajuudelle, kun saman kysymyksen esittää hieman eri tavalla muotoillen: "Mikä oli siisteintä lomassasi?"

Mitä mielenkiintoisempi henkilö keskustelukumppanini on, sitä enemmän yritän kysellä avoimia kysymyksiä. Kaverisuhteen syvyyden lisäksi kysymystyyliini vaikuttaa muun muassa kiire ja fiilis. Jos en ehdi jäädä juttelemaan, en kysele viikonlopun yllättävintä juttua. Samoin jos olen väsynyt, minulle riittää vallan mainiosti tietää ”onko viikonlopuksi ohjelmaa” sen sijaan, että jaksaisin kysyä ”mitä odotat eniten viikonlopultasi”.

Kuinka sinä osoitat kiinnostunutta kaveriporukassasi? Jaksatko kuunnella muiden ajatuksia? Keskustelu on vaihtokauppaa ja vaatii pelisilmää kaikilta osapuolilta. Jotkut kuvittelevat sosiaalisuuden olevan jatkuvaa äänessä olemista, kun itse ajattelen sen olevan suurimmaksi osaksi kuuntelemista. Oma mielenkiintoni keskustelemiseen loppuu hyvin lyhyeen, jos minulta ei kysytä mitään.

Aiheeseen liittyvät muut postaukset:
Matkalla sosiaaliseksi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti