Säästäminen ja järkevä kuluttaminen voi olla haastavaa. Huolien, väsymyksen ja stressin päälle voi olla liian kuormittavaa tehdä järkeviä taloudellisia valintoja. Kyse ei ole älystä, tiedosta tai matematiikasta vaan käyttäytymisestä. Väsyneenä on haastavaa käyttäytyä järkevästi. Luulen, että moni pienituloinen, sairas tai stressaantunut kokee tätä joka päivä.
Ennen kauppareissua katson lempikauppani bonus-tarjoukset ja lähden haukkana etsimään ale-tuotteita. Tarjoustuotteiden nappaaminen on kaupassakäynnin helpoin osa. Kaltaiselleni astetta pihimmälle tyypille kaikkein vaikeinta on valita kahden samankaltaisen tuotteen välillä.
Vaikka pidänkin kahvista, olen kaikkea muuta kuin kahvisnobi. Lukuisista Tanskan markettikahveista ei löydy kuin muutama, joita pyrin välttelemään. Niitäkään en vihaa vaan mieluummin ostan jotain toista kahvia.
Ehkä.
Kulutan kahvihyllyn edessä liikaa aikaa. Raaskinko ostaa normaalihintaisena sitä kahvia, josta tiedän pitäväni vai haksahdanko ties kuinka monennen kerran piheydessäni ostamaan kaikkein halvinta merkkiä vaikken siitä pidäkään. Päädyn jälkimmäiseen ratkaisuun useammin kuin kehtaan myöntää. Vaikka päätyisinkin itseni kannalta järkevämpään lopputulokseen ja nostaisin ostoskoriini sitä kahvia, josta oikeasti pidän, käyn edellä kuvatun jaakobinpainin j-o-k-a kerta kahvia ostaessani.
Eikä tämä päde ainoastaan tuotteiden vertailuun saman kaupan sisällä. Sehän olisi liian helppoa! Jos olen nähnyt toisen marketin edessä mainoksen tarjoustuotteesta, saatan jakaa kauppareissuni useamman marketin kesken. Aikaa kuluu, mutta saatan säästää kruunuja (ehkä jopa kymmenenkin kruunua eli about 1,3 euroa per kauppareissu tällaisella kikkailulla).
 |
| Keväisin on mukava juoda kahvia ulkona. |
Väsymys
Muutama kuukausi sitten lähdin käymään kaupassa parin huonosti nukutun yön jälkeen. Nukun välillä huonosti. Varsinkin silloin, kun stressaan. Onneksi näin ei käy kuin muutaman kerran vuodessa. Mutta silloin kun niin käy, tiedän nukkuneeni erittäin huonosti ja toimin puolivaloilla seuraavana päivänä.
Lähin marketti ulkomainosti erinomaista kahvitarjousta. Näin tarjouksen ja rekisteröin sen, mutta en jaksanut ajatella sitä sen enempää. Lähimarketin sijaan lampsin suosikkikauppaani ja otin hyllystä ensimmäisenä vastaan tullutta kahvia. Olin niin väsynyt etten jaksanut tehdä tavallista, mutta täysin järjetöntä, hintavertailua. Halusin vain päästä mahdollisimman nopeaa kotiin lepäämään.
Jälkeenpäin ihmettelin käytöstäni. Miksi toimin vastoin saitaakin saidempaa luonnettani?
Opetus
Liian monet säästöneuvot muistuttavat, kuinka arjen pienistä kuluista kasvaa pitkällä aikavälillä iso summa. Teknisesti en voisi olla enempää samaa mieltä väitteen kanssa. Jokainen peruskoulun käynyt tajuaa, että mitä vähemmän maksat, sitä enemmän jää säästöön.
Välillä tuntuu, että tuollaisten neuvojen viljely on suoranaista suunsoittoa ja halveksuntaa heitä kohtaan, joilla oikeasti on pulaa rahasta. Pienituloiselle, köyhälle tai muulle rahattomuuden kanssa taistelevalle ei tule yllätyksenä, että "mitä vähemmän maksat, sitä enemmän sinulle jää säästöön".
Oma piheyteni liittyy sataprosenttisesti luonteeseeni. En ajaudu konkurssiin vaikken enää ikinä valitsisikaan kaikkein halvinta kahvipakettia. Minulle hintojen vertailu kahvihyllyllä on jotain täysin älytöntä kikkailua, jolla tyydytän ties mitä tarvettani (jos joku tietää, mitä tarvetta tässä tyydytetään, niin pyydän ettette kerro sitä minulle, en todellakaan halua tietää).
Miten muilla?
Ymmärrän, että kaikilla ei ole käynyt yhtä hyvä tuuri kuin meikämandoliinolla. En epäile hetkeäkään, etteikö Suomessa riitä perheellisiä, sinkkuja ja jotain siltä väliltä, joiden oikeasti täytyy seurata ruokakauppojen tarjouksia, jotta jääkaapin täytteeksi voi laittaa muutakin kuin pimeyttä.
Voin kuvitella, että jos jonkun on aivan pakko juosta tarjousten perässä, on hänellä muitakin rahaan liittyviä ongelmia kuin kahvipaketin valinta marketissa. Sellainen stressaa (paljon enemmän ja huomattavasti useammin kuin meikämandoliinon satunnaiset stressiyövalvomiset).
Väsymys ja stressi aiheuttavat epämukavan olon. Epämukavasta olosta haluaa vain päästä eroon, hinnalla millä hyvänsä. Ei siinä jaksa ajatella järkevää kuluttamista. Itse en ainakaan jaksa miettiä taloudellisesti järkevintä ostosta.
Muutos omassa ostoskäytöksessäni kuvaamassani kauppareissussa liittyi täysin väsymykseen. En jaksanut välittää. Mietin vain, että miten hoidan kauppareissun alta pois, jotta pääsen lepäämään.
Jos minä, joka hoidan raha-asiani tunnollisesti ja huolella, muutun pienessä väsymyspöhnässä järkevän ostoskäyttäytymisen tohtori Jekyllistä välinpitämättömäksi herra Jekylliksi, niin miten raskaampi henkinen kuorma vaikuttaa heihin, joilla on jo ennestään talousvaikeuksia?
Muutakin kuin matematiikka
Jokainen järkevä ihminen ymmärtää, että kuvaamani kahvipakettiesimerkki on täysin yhdentekevä puhuttaessa oikeiden ihmisten oikeista rahahuolista. Kuvittelen kuitenkin, että väsymys stressi vaikuttaa myös isoihin ja välttämättömiin talouspäätöksiin. Vaikka näiden edessä pitäisi jaksaa ajatella ja vertailla vaihtoehtoja, ei henkinen kapasiteetti aina riitä järkevään ratkaisuun. Ei ainakaan omalla kohdallani.
Yleensä säästöneuvot ovat yhtä hyödyllisiä, kuin J.D. Rockefellerin sitaatiksi väitetty neuvo rikastumisesta: "Herää aikaisin aamulla, tee kovasti töitä ja löydä öljyä." Neuvot unohtavat, että pelkkä tekniikka ei auta säästämisessä. Jokainen ymmärtää, että säästäminen vaatii tuloja pienempiä kuluja. "Kuluta vähemmän kuin tienaat" on halveksiva, älyllisesti epärehellinen ja ärsyttävä neuvo, varsinkin heikoimmassa asemassa oleville.
Mikä on typerin säästövinkki, joka sinulle on annettu? Missä tilanteissa sinä et käytä rahojasi järkevästi? Sallin itselleni "hölmön" rahankäytön (mitä ikinä se itse kullekin merkitsee) silloin, kun minulla on siihen varaa ja teen sen tietoisesti nauttien. Joskus kuitenkin muun elämän henkinen painolasti saa minut tekemään typeriä ostoksia arjessani. Onneksi näin ei tapahdu usein.
Aiheeseen liittyvät muut postaukset:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti