Huomaan liian usein hermostuvani asioista, joihin en voi itse vaikuttaa. Stoalaisena tiedän tämän olevan typerää. Kuitenkin, kun "käyrä" alkaa kohota, on todella vaikea muistaa seurata Senecan, Marcus Aureliuksen tai Epiktetuksen ohjeita. Mitä enemmän kilometrejä saan mittariini, sitä harvemmin annan hallintani ulkopuolella olevien asioiden vaikuttaa mieleni tilaan.
Kun muuttoni Tanskaan alkoi varmistua, otin selvää tulevasta asuinmaastani. Skippasin suosiolla kulttuuriin liittyvät kohdat (kuten hyggeilyt, Janten lain ja käsipallon) ja keskityin suoraan itseeni liittyviin tekijöihin. Yksi niistä oli sijoituksiin liittyvä verotus.
Suomessa pääomatuloveroa maksetaan voitosta siinä vaiheessa, kun esimerkiksi osake tai rahasto-osuus myydään. Sijoitus voi kasvaa ja tuottaa laskennallista voittoa vuosikausia, mutta vero vasta siinä vaiheessa, kun sijoitus muutetaan käteiseksi. Luulin tämän olevan yleinen (tai ainakin yhteispohjoismaalainen) käytäntö, mutta erehdyin pahemman kerran.
Tanskan pääomatuloveroon liittyy kaikenlaisia kommervenkkejä, mutta pääasiassa vero lasketaan vuosittain myös realisoimattomasta voitosta. Maksan sijoitusteni tuotoista veroa vuosittain, aivan sama realisoinko sijoitukset vai en.
Samoin voin vähentää mahdolliset toteutumattomat laskennalliset tappiot vuosittaisessa verotuksessa. Kun pörssikurssit tippuivat vuoden 2018 lopulla, pystyin vähentämään nämä "tappiot" saman vuoden verotuksessa vaikka en ollut myynyt yhtään omistustani. Muina vuosina olin toki samalla periaatteella maksanut veroa "voitoistani".
Kun tajusin Tanskan veromalin, pudistelin päätäni hetken ja jatkoin eteenpäin.
Kontrollin ulkopuolella
Vaikka petyinkin Tanskan pääomatuloverolakiin, en omaksi yllätyksekseni jäänyt märehtimään kohtaamaani suurta vääryyttä. Oli onni onnettomuudessa, että uuteen maahan muuttaessa täytyi huolehtia "muutamasta" muustakin asiasta. Minulla ei yksinkertaisesti ollut aikaa jäädä piehtaroimaan ja pahoittamaan mieltäni itselleni epäedullisesta verotuksesta.
Stoalaisena yritän olla stressaamatta ja huolehtimatta asioista, joihin en voi vaikuttaa. Tai joihin voin vaikuttaa, mutta en halua vaikuttaa, koska vaihtoehtoiskustannus olisi liian suuri.
Minun on turha valittaa Tanskan verotuksesta, koska pystyisin vaikuttamaan siihen siten, että muuttaisin johonkin toiseen maahan. Voin kuvitella, että muiden asioiden pysyessä muuttumattomina (tai ceteris paribus, kuten yliopistossa opetettiin, mutta toisaalta siellä opetettiin myös, ettei keskuspankkien ohjauskorko voi painua negatiiviseksi, joten se niistä opetuksista) verotus on kontrollissani.
Tässä vaihessa Oikea Elämä ottaa minua rinnuksista kiinni ja vetelee huolella ympäri korviani huutaen: "Elämää EI VOI suunnitella yhden asian kantilta niin, että “muut asiat” pysyvät muuttumattomina, kasva hyvä mies jo aikuiseksi!"
Pääomatuloverotus ei ole tällä hetkellä prioriteettilistani kärjessä. En ole valmis hyväksymään toiseen maahan muuttamiseen liityviä vaihtoehtoiskustannuksia vain saadakseni suotuisamman veroaseman. Ja pakko kehua myös Tanskan verottajan asiakaspalvelua vaikka välillä englannin sijaan joudunkin puhumaan tanskaa.
Helpommin sanottu kuin tehty
Valittaminen sellaisista asioista, joihin minulla ei ole kontrollia vie aivan liian paljon energiaa. Kontrollin puutteesta valittaminen on kaikki pois sellaisista asioista, joihin voin vaikuttaa. Sijoitusteni verotuksesta nillittämisen sijaan voin keskittyä muihin seikkoihin, jotka vaikuttavat sijoitusteni tuottoihin. Näitä ovat muun muassa kulut, kuukausittain sijoittamani summa ja sijoituskohteet.
Pyrin tunnistamaan kontrollipiirini rajoitukset myös arkielämässä. Viime aikoina olen keskittynyt tiedostamaan omat reaktioni. En pysty kontrolloimaan tunteitani, mutta pystyn vaikuttamaan miten reagoin eri tilanteissa. Vaikka minua kuinka harmittaisi jokin asia, ei se anna minulle oikeutta äksyillä muille.
Samoin en myöskään pysty vaikuttamaan muiden ihmisten reaktioihin. Jos koen toimineeni oikein tai ainakin parhaalla mahdollisella tavalla, on toisten ihmisten reaktiot kontrollini ulkopuolella. Jokaisen aikuisen ihmisen pitäisi kuitenkin tajuta, ettei tämä tietenkään tarkoita sitä, että voin tehdä ihan mitä sattuu muille ihmisille ja heidän loukkaantuessa todeta, ettei heidän reaktionsa kuulu minulle. On päivänselvää, että minulla on vastuu omista tekemisistäni ja tekemättäjättämisistäni.
Stressaatko tai valitatko sinä sellaisista asioista, joihin et voi vaikuttaa? Miten sinä määrität ne seikat, jotka ovat kontrollisi ulkopuolella? Itse en esimerkiksi voi ymmärtää jatkuvaa sään päivittelyä, koska en voi vaikuttaa siihen, millainen keli ulkona on. Mutta tämä taitaa olla vain minun ongelma, sillä säästä puhuminen liittynee enemmän sosiaaliseen tilanteeseen kuin varsinaiseen ajatukseen kontrollista. Noh, pyrin kehittämään sosiaalisia taitojani jatkuvasti, enkä enää ihmettele yhtä voimakkaasti jatkuvaa sään analysointia ja voivottelua.
Kun muuttoni Tanskaan alkoi varmistua, otin selvää tulevasta asuinmaastani. Skippasin suosiolla kulttuuriin liittyvät kohdat (kuten hyggeilyt, Janten lain ja käsipallon) ja keskityin suoraan itseeni liittyviin tekijöihin. Yksi niistä oli sijoituksiin liittyvä verotus.
Suomessa pääomatuloveroa maksetaan voitosta siinä vaiheessa, kun esimerkiksi osake tai rahasto-osuus myydään. Sijoitus voi kasvaa ja tuottaa laskennallista voittoa vuosikausia, mutta vero vasta siinä vaiheessa, kun sijoitus muutetaan käteiseksi. Luulin tämän olevan yleinen (tai ainakin yhteispohjoismaalainen) käytäntö, mutta erehdyin pahemman kerran.
Tanskan pääomatuloveroon liittyy kaikenlaisia kommervenkkejä, mutta pääasiassa vero lasketaan vuosittain myös realisoimattomasta voitosta. Maksan sijoitusteni tuotoista veroa vuosittain, aivan sama realisoinko sijoitukset vai en.
Samoin voin vähentää mahdolliset toteutumattomat laskennalliset tappiot vuosittaisessa verotuksessa. Kun pörssikurssit tippuivat vuoden 2018 lopulla, pystyin vähentämään nämä "tappiot" saman vuoden verotuksessa vaikka en ollut myynyt yhtään omistustani. Muina vuosina olin toki samalla periaatteella maksanut veroa "voitoistani".
Kun tajusin Tanskan veromalin, pudistelin päätäni hetken ja jatkoin eteenpäin.
 |
| Verotuksestani(kin) päätetään Christiansborgissa eli folketingetissä eli kansankäräjillä eli Tanskan parlamentissa. |
Kontrollin ulkopuolella
Vaikka petyinkin Tanskan pääomatuloverolakiin, en omaksi yllätyksekseni jäänyt märehtimään kohtaamaani suurta vääryyttä. Oli onni onnettomuudessa, että uuteen maahan muuttaessa täytyi huolehtia "muutamasta" muustakin asiasta. Minulla ei yksinkertaisesti ollut aikaa jäädä piehtaroimaan ja pahoittamaan mieltäni itselleni epäedullisesta verotuksesta.
Stoalaisena yritän olla stressaamatta ja huolehtimatta asioista, joihin en voi vaikuttaa. Tai joihin voin vaikuttaa, mutta en halua vaikuttaa, koska vaihtoehtoiskustannus olisi liian suuri.
Minun on turha valittaa Tanskan verotuksesta, koska pystyisin vaikuttamaan siihen siten, että muuttaisin johonkin toiseen maahan. Voin kuvitella, että muiden asioiden pysyessä muuttumattomina (tai ceteris paribus, kuten yliopistossa opetettiin, mutta toisaalta siellä opetettiin myös, ettei keskuspankkien ohjauskorko voi painua negatiiviseksi, joten se niistä opetuksista) verotus on kontrollissani.
Tässä vaihessa Oikea Elämä ottaa minua rinnuksista kiinni ja vetelee huolella ympäri korviani huutaen: "Elämää EI VOI suunnitella yhden asian kantilta niin, että “muut asiat” pysyvät muuttumattomina, kasva hyvä mies jo aikuiseksi!"
Pääomatuloverotus ei ole tällä hetkellä prioriteettilistani kärjessä. En ole valmis hyväksymään toiseen maahan muuttamiseen liityviä vaihtoehtoiskustannuksia vain saadakseni suotuisamman veroaseman. Ja pakko kehua myös Tanskan verottajan asiakaspalvelua vaikka välillä englannin sijaan joudunkin puhumaan tanskaa.
 |
| Lisää Tanskaa Marmorikirkosta katsottuna. Edessä oikealla on kuningattaren palatsi. Taaempana oikealla on oopperatalo. Takana keskellä näkyy Refsaleøen, jossa järjestetään Copenhell. Tarkkasilmäisimmät näkee vasemmalla Mærskin pääkonttorin ja kukaan ei näe pientä merenneitoa. |
Helpommin sanottu kuin tehty
Valittaminen sellaisista asioista, joihin minulla ei ole kontrollia vie aivan liian paljon energiaa. Kontrollin puutteesta valittaminen on kaikki pois sellaisista asioista, joihin voin vaikuttaa. Sijoitusteni verotuksesta nillittämisen sijaan voin keskittyä muihin seikkoihin, jotka vaikuttavat sijoitusteni tuottoihin. Näitä ovat muun muassa kulut, kuukausittain sijoittamani summa ja sijoituskohteet.
Pyrin tunnistamaan kontrollipiirini rajoitukset myös arkielämässä. Viime aikoina olen keskittynyt tiedostamaan omat reaktioni. En pysty kontrolloimaan tunteitani, mutta pystyn vaikuttamaan miten reagoin eri tilanteissa. Vaikka minua kuinka harmittaisi jokin asia, ei se anna minulle oikeutta äksyillä muille.
Samoin en myöskään pysty vaikuttamaan muiden ihmisten reaktioihin. Jos koen toimineeni oikein tai ainakin parhaalla mahdollisella tavalla, on toisten ihmisten reaktiot kontrollini ulkopuolella. Jokaisen aikuisen ihmisen pitäisi kuitenkin tajuta, ettei tämä tietenkään tarkoita sitä, että voin tehdä ihan mitä sattuu muille ihmisille ja heidän loukkaantuessa todeta, ettei heidän reaktionsa kuulu minulle. On päivänselvää, että minulla on vastuu omista tekemisistäni ja tekemättäjättämisistäni.
Stressaatko tai valitatko sinä sellaisista asioista, joihin et voi vaikuttaa? Miten sinä määrität ne seikat, jotka ovat kontrollisi ulkopuolella? Itse en esimerkiksi voi ymmärtää jatkuvaa sään päivittelyä, koska en voi vaikuttaa siihen, millainen keli ulkona on. Mutta tämä taitaa olla vain minun ongelma, sillä säästä puhuminen liittynee enemmän sosiaaliseen tilanteeseen kuin varsinaiseen ajatukseen kontrollista. Noh, pyrin kehittämään sosiaalisia taitojani jatkuvasti, enkä enää ihmettele yhtä voimakkaasti jatkuvaa sään analysointia ja voivottelua.
Aiheeseen liittyvät muut postaukset:
Holhousvaltiosta
Säännöt säästämiseen
Antaa menneiden olla
Kielen opiskelusta
Muut säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvät postaukset:
Mitä yhteistä on sijoittamisella ja ruokavaliolla?
Säästämistä ei kannata ajatella maratonina vaan maratonille treenaamisena
Mitä teen, jos salkun arvo laskee 40 %?
Epäröitkö säästämisen aloittamista? Kolme vastausta aloituskynnyksen madaltamiseksi
Miten pinnallisuudesta voi hyötyä taloudellisesti - esimerkki aloittelijoille
Kuinka paljon on riittävästi?
Mistä tunnistaa omat rajansa? - Case sijoittaminen
Miten tavoite eroaa unelmasta?
Mikset maksa itsellesi palkkaa?
Rikkaan elämän salaisuus Ramit Sethin mukaan
4 asiaa, jotka yhdistävät liikuntaa ja säästämistä
Miksi sijoitin Tornion Panimoon?
Kestäisikö pääni taloudellista riippumattomuuta?
Muut Tanskaan liittyvät postaukset:
4 ikonista juoksureittiä Kööpenhaminassa
Säännöt säästämiseen
Antaa menneiden olla
Kielen opiskelusta
Muut säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvät postaukset:
Mitä yhteistä on sijoittamisella ja ruokavaliolla?
Säästämistä ei kannata ajatella maratonina vaan maratonille treenaamisena
Mitä teen, jos salkun arvo laskee 40 %?
Epäröitkö säästämisen aloittamista? Kolme vastausta aloituskynnyksen madaltamiseksi
Miten pinnallisuudesta voi hyötyä taloudellisesti - esimerkki aloittelijoille
Kuinka paljon on riittävästi?
Mistä tunnistaa omat rajansa? - Case sijoittaminen
Miten tavoite eroaa unelmasta?
Mikset maksa itsellesi palkkaa?
Rikkaan elämän salaisuus Ramit Sethin mukaan
4 asiaa, jotka yhdistävät liikuntaa ja säästämistä
Miksi sijoitin Tornion Panimoon?
Kestäisikö pääni taloudellista riippumattomuuta?
Muut Tanskaan liittyvät postaukset:
4 ikonista juoksureittiä Kööpenhaminassa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti