7.5.2019

Mistä tunnistaa omat rajansa? - Case sijoittaminen

Mitä paremmin tiedostan rajani, sitä helpompi minun on olla. Tiedän, että osake-, korko- ja muilla markkinoilla voi tehdä rahaa nopeasti. Silloin tosin kyse ei mielestäni ole sijoittamisesta eikä säästämisestä vaan enemmänkin vedonlyönnistä. Jotkut onnistuvat siinä. Tiedän, että itse en siihen pysty.

 En usko osaavani valita yksittäistä sijoituskohdetta niin, että ostaisin hinnan ollessa alimmillaan ja myisin myöhemmin, kun hinta on saavuttanut huippunsa. En usko pystyväni vetämään julkisista dokumenteista sellaista johtopäätöstä, että voisin luottavaisesti todeta, miten minkään sijoituskohteen arvo kehittyy lyhyellä aikavälillä.

 Sen sijaan uskon, että minulla on riittävät tiedot olettaa, että laajasti hajautettu osakesalkku tuottaa pitkällä aikavälillä noin 7-9% per vuosi. Onko esimerkiksi seitsemän prosentin vuosittainen tuotto paljon vai vähän? Kaikki on suhteellista, mutta minulle se on paljon.

 Seitsemän prosentin vuotuisella tuotolla alkuperäinen pääoma tuplaantuu kymmenessä vuodessa, kiitos korkoa korolle -ilmiön. Se tarkoittaa, että jos nyt sijoitan osakemarkkinoille 1 000 euroa, niin TEOREETTISESTI 1 000 euroa on kymmenessä vuodessa muuttunut 2 000 euroksi.

 Siksi olen pääasiassa rajannut yksittäiset osakkeet ulos sijoitussäännöistäni. En yritäkään valita "voittajaosakkeita" vaan sijoitan laajasti osakemarkkinoille ympäri maailman.

Helsingin pörssin tuottoindeksi on hakkaa Tanskan salkkuni mennen tullen. Se on ok, oma salkkuni vaihtelee indeksiä vähemmän.

Omat rajat

 Oli kyse sitten sijoittamisesta, kestävyysurheilusta tai juomisesta, omat rajani löytyvät vain kokeilemalla ja olemalla utelias. Virheitä sattuu. En voi tiedostaa omia rajojani ennen kuin olen hankkinut kokemusta. Kokemusta hankin oman kantapään kautta kokeilemalla itse ja opiskelemalla. Löydän hyvin monesta arkipäivän asiasta (kuten sijoittamisesta, kestävyysurheilusta tai oluen juomisesta) riittävän määrän tietoa riittävän hyvien päätösten tekemiseksi.

Kuvittelin pitkään pärjääväni hyvin kuuden tunnin yöunilla. Parin vuoden ja useamman luetun lehtijutun jälkeen kokeilin kahdeksan tunnin yöunia. Tämä tulee varmasti kaikille suurena YLLÄTYKSENÄ, mutta kahdeksan tunnin yöunien jälkeen olen aiempaa virkeämpi, iloisempi ja tehokkaampi. Sitä ennen minun piti kuitenkin koittaa rajojani, jos olisin selvinnyt kuuden tunnin yöunilla (en selvinnyt).
Juoksijoiden kuninkaalla ei ollut mitään rajoja olympiakisoissa.

Sijoitusraamit

 Olen määritellyt suhteellisen tarkasti omat rajani sijoittamisessa. Tiedän, mitä tiedän ja tiedän, miten voin käyttää tietojani parhaiten hyväksi. Rajat eivät tipahtaneet taivaalta syliini nätissä paketissa. Rajojen määrittämiseen meni aikaa ja rahaa. Tein virheitä. Onneksi kuitenkin riittävän aikaisessa vaiheessa ja pienillä summilla.

 Kun sijoitan kuukausittain rahaa osakemarkkinoille, en ajattele. Teen sijoituksen aiemmin määrittelemieni sääntöjen mukaan. On aivan sama, ovatko kurssit matalammalla tai korkeammalla kuin viikko, vuosi tai vuosikymmen sitten. Luotan omiin sääntöihini enkä usko, että voin mokata PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ.

 Loin säännöt niiden tietojen perusteella, jotka olen hankkinut opiskelemalla, työskentelemällä pankissa ja muuten vain vapaa-ajalla nettiä selaamalla. En tiedä kaikkea, mutta tiedän riittävästi. En tule rikastumaan nopeasti. En tule olemaan täysin oikealla hetkellä täysin oikeassa, mutta en myöskään tule olemaan väärässä pitkällä aikavälillä.

 Rajojen määrittäminen vapauttaa turhasta stressistä

 Sijoittamiseni on vähän kuten elämänikin: tylsää, hidasta ja yksinkertaista. Ja siksi pidän siitä. Minun ei tarvitse seurata päivittäin tai viikoittain Euribor-korkoja, Helsingin pörssin päätöskursseja tai öljyn hintaa. Teen mieluummin jotain muuta, kuten esimerkiksi meditoin, käyn puntilla tekemässä haukkaa ja penaa (enemmän tietenkin haukkaa) ja vietän aikaa kavereiden kanssa. Ja siitä huolimatta markkinat toimivat edukseni.

 Rajat auttavat minua tekemään valintoja. Käytännössä pystyn valitsemaan kuhunkin tilanteeseen sopivan vaihtoehdon, koska olen määritellyt rajat ja raamit aiemmin. Minun ei juurikaan tarvitse arpoa päätöksissä.

 Teen sijoituspäätökseni pääasiassa kerran kuussa noin viidessä minuutissa (jos olen hidas). Tällöin minulla on aikaa mietiskellä muita (tärkeitä) asioita, kuten esimerkiksi mitä syön seuraavaksi (ruisleipää), onko missään elokuvassa parempaa käsikirjoitusta kuin Armageddonissa (ei ole) tai alanko imuroida (en ala).

 Oletko sinä määritellyt itsellesi jonkinlaisia rajoja? Käytin esimerkkinä sijoittamista, mutta olisi mukava kuulla esimerkkejä myös muualta.

Aiheeseen liittyvät muut postaukset:
Tunnisteet: , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)