Jokainen peruskoulun suorittanut tietää, että alkoholi ei oletusarvoisesti sovi yhteen hyvien yöunien kanssa. Vaikutukset saattavat olla pieniä ja ne voivat tulla esiin vasta pidemmällä aikavälillä, joten syy-seuraus -suhteen hoksaaminen voi olla haastavaa. Näin oli myös omalla kohdallani, kunnes tein pienen testin alkoholin vaikutuksesta yöuniini.
Join kerran kaksi viikkoa putkeen. En kuitenkaan niin, että olisin juonut itseni joka ilta humalaan. Järjestin itse itselleni kokemusperäisen testin, jossa nautin noin kahden viikon ajan iltaisin lasillisen viiniä (16-32 senttilitraa, riippuen hiukan päivästä) ja koitin selvittää, miten se vaikuttaa uneeni.
Vanhan kansan (?) perinnetiedon mukaan alkoholiryyppy iltaisin rauhoittaa uneen. Kova tiede sen sijaan väittää, että alkoholilla onnistuu helposti pilaamaan onnistuneen yöunen. Vaikka uskonkin tieteeseen, niin halusin siitä huolimatta kokeilla, vaikuttaako lasillinen viiniä iltaisin ratkaisevasti joko nukahtamiseen tai seuraavan aamun vireystilaan. Baari-illan jälkeinen päivä menee luonnollisesti hävikkiin, mutta en osannut sanoa, onko yhdellä alkoholiannoksella huomattavaa vaikutusta nukahtamiseen tai seuraavaan päivään.
Yksittäisenä päivänä nautitun alkoholiannoksen vaikutuksen analysointi on sama kuin analysoisi Helsingin pörssin yleisindeksin yhden päivän puolentoista prosentin muutosta suuntaan tai toiseen: sekä sisäisiä että ulkoisia muuttujia on niin paljon, että tikkaa heittävä apinakin onnistuisi tekemään yhtä uskottavan arvion todellisista vaikutuksista (paitsi jos kyseessä on tämä apina). Samaan päivään on saattanut sattua stressaava työpäivä, raskas juoksulenkki tai veroilmoituksen täyttäminen. Kaikki nämä vaikuttavat yöuniini (sinun arvattavaksesi jää, onko vaikutus positiivinen vai negatiivinen). Tämän vuoksi halusin testata vaikutusta pidemmällä aikavälillä.
Tulos ja vaikutukset
Kaikkien suureksi yllätykseksi kahden viikon kokeiluni lopputulos oli, että olin keskimäärin fiilikseni perusteella seuraavana aamuna hiukan normaalia väsyneempi tai koin olevani normaalia rasittuneempi. Aamulla herätessäni koin, että sängystä nouseminen oli huikan raskaampaa, kuin normaalisti. Samoin aamutoimet tuntuivat normaalia hitaammilta.
Jostain syystä en kokenut, että olisin nukahtanut normaalia huonommin. Tämähän ei tarkoita, ettenkö todellisuudessa olisi nukahtanut huonommin. Kuten kaikissa itseään kunniottavissa keittiötieteen testeissä, myös tässäkin tulokset mitataan "fiiliksen" perusteella. "Fiilikseni" kertoi, etten jäänyt pyörimään unettomana sänkyyn sen pidempään, kuin normaalistikaan.
En tiedä, oliko kahden viikon testijaksoni riittävän pitkä todistaakseen yhtään mitään. Tuskin. Ja koska tein testin itse itselleni, puuttui kokeesta kontrolliryhmä. Oma "kontrolliryhmäni" oli kuvittelemani normaali kahden viikon jakso (mitä ikinä se tarkoittaakaan) ja kuvittelemani "fiilis" tuona ajanjaksona.
Eli eli, vertaisarvioitua tutkimusta ei kokeeni ollut nähnytkään. Eikä se edes ollut sen tarkoitus. Tarkoituksenani oli testata, huomaisinko yksittäisen alkoholiannoksen negatiivisen vaikutuksen joko nukahtamiseeni tai seuraavan päivän vireystilaani. Nukahtamiseen en huomannut vaikutusta, mutta seuraavan päivän vireystilan heikentyminen oli fiilistilastollisesti merkittävä havainto.
Vaikutukset
Nykyään juon arkipäivän iltakaljani tietoisena siitä, että sillä saattaa olla vaikutus seuraavaan päivään. Jo se, että olen tietoinen asiasta, auttaa minua toimimaan paremmin, tai ainakin henkisesti valmistautumaan aamun koitokseen.
Pyrin vähentämään mustavalkoista ajatusmaailmaani askel kerrallaan. Olisi kutkuttavaa määritellä iltaolut binäärisesti joko hyväksi tai pahaksi. Yhtä älyllisesti epärehellistä määritelmää saa hakea. Tässäkin tapauksessa mustan ja valkoisen väliin mahtuu 50, 69 tai jopa 666 harmaan eri sävyä.
Kuten aiemmin mainitsin, aamukankeus voi johtua monesta muustakin tekijästä kuin yhdestä tölkistä iltaolutta tai lasillisesta viiniä. Alkoholilla ja monella muulla tekijällä on yksi olennainen ero: alkoholin nauttiminen on täysin omissa käsissäni.
Esimerkiksi stressi on paljon monisyisempi paketti hallittavaksi entä oluen avaaminen. Raskas juoksulenkki voi väsyttää vielä seuraavana aamuna, mutta sen positiiviset vaikutukset ovat kiistattomia pidemmällä aikavälillä (toisin kuin alkoholilla). Veroilmoituksen täyttäminen on pakollinen paha, josta en pääse eroon vaikka kuinka haluaisinkin.
Tiedostavammat iltarutiinit
Testistäni huolimatta juon silloin tällöin oluen arki-iltana vaikka seuraavana päivänä menenkin töihin. Koitan kuitenkin välttää niin sanottua korkoa-korolle -ilmiötä.
Esimerkiksi stressaantuneena jätän olueni juomatta. Minun ei todellakaan kannata lisätä mahdollisuuksia huonoihin yöuniin yhdistelemällä useita negatiivisia tekijöitä. Sen sijaan, saatan joskus hyvän päivän päätteeksi napata yhden kylmän oluen ja fiilistellä omaa hyvää oloani. Näissä tapauksissa en tunnusta tuntevani mitään negatiivista vaikutusta unenlaatuuni tai seuraavan aamun vireystilaani.
Mitkä sinun yöuniisi vaikuttavat tekijät ovat täysin omassa kontrollissasi? Mitä olet muuttanut saadaksesi enemmän irti unestasi? Omalla kohdallani iltaoluen väliin jättäminen on vain yksi tekijä. Itselleni parasta unilääkettä ovat rutiinit. Iltarelaus, hampaiden pesu ja e-kirjan lukeminen saattavat minut reilussa puolessa tunnissa Uni-Jukan ja Nukku-Matin seuraan yhdeksän kertaa kymmenestä ilman minkäänlaisia kommervenkkejä.
Muut aiheeseen liittyvät postaukset:
Kuinka tilata ravintolassa? - pidä pääsi seurasta huolimatta
Miten saada hedelmien syömisestä rutiini? - esimerkkejä epäonnistumisista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti