6.8.2019

Epäröitkö säästämisen aloittamista? Kolme vastausta aloituskynnyksen madaltamiseksi

Säästäminen onnistuu vain, jos siitä tulee tapa. Aloittelevan säästäjän pahin vihollinen ei ole lama, pörssiromahdus tai se, ettei tajunnut vuonna 2012 sijoittaa Facebookiin. Pahin vihollinen voi olla mikä tahansa, joka lopettaa säännöllisen säästämisen. Sen vuoksi säännöllisen säästämisen turvaamiseksi täytyy tehdä kaikki mahdollinen vaikka se tarkoittaisikin alempaa tuottoa.

Tämän tylsempää säästämisohjetta* löydät tuskin mistään. En kerro, kuinka rikastut nopeasti, koska minulla ei ole harmainta aavistustakaan nopeasta rikastumisesta. Sen sijaan kuvittelen tietäväni, miten säästämisellä vaurastutaan.


Kulta, kuten muutkin raaka-aineet, ovat mielestäni parhaimmillaan salkussa tasaamassa riskiä. Tarkkasilmäisimmät voivat erottaa taustalta harkollisen kultaa.

Jos säästäminen tuntuu pahalta tai vaikealta, teet jotain väärin. Aloitussummalla ei ole väliä: 20, 50, 100 tai 1 000 euroa tai kruunua, ei väliä, kunhan säästämisen vain aloittaa.

Säästäminen ei missään nimessä saa häiritä normaalia elämää. Säästäminen on useimmille meistä tavallisista keskiluokkaisista tallaajista varmin keino vaurastua. Tai hankkia asuntolainan omarahoitusosuus. Tai päästä maailmanympärimatkalle. Tai tehdä mitä ikinä tahansa, mihin tarvitaan rahaa.

No mihin sitten kannattaa säästää?

Lyhyt, yksinkertainen ja kärjistetty vastaus:
Aivan sama. Aloittaminen on ensimmäinen askel ja jatkuva säästäminen on lähes kaikki muut askeleet.  Varsinkin, jos et vielä säästä säännöllisesti. Kun säästäminen on automatisoitu, ollaan jo pitkällä.

Keskipitkä vastaus:
Jos mietit kahden kohteen välillä, valitse turvallisempi. Tuoton kannalta tämä voi olla huono, ehkä jopa väärä vastaus. Taloushistoria osoittaa, että pitkällä aikavälillä osakemarkkinoilta on saanut parhaan tuoton eikä ainakaan minulla ole mitään syytä olettaa, etteikö näin olisi jatkossakin. Osakemarkkinoille sijoittaminen ei kuitenkaan koskaan ole riskitöntä.

Niin tärkeää kuin tuotto onkin, ei se ole kaikki kaikessa. Vaikka pitkällä aikavälillä on merkittävä ero, tuottaako säästöt keskimäärin vuodessa 3, 5 vai 7 prosenttia, on olemassa tärkeämpiäkin asioita. Kuten esimerkiksi uni. Unella on merkitystä niin pitkällä kuin lyhyelläkin aikavälillä. Jos omien osakemarkkinoille sijoitettujen säästöjen (tuotto-odotus noin 7 %) huolettaa niin paljon, ettet saa unta, kannattaa säästöt siirtää suosiolla matalariskisiin korkotuotteisiin (tuotto-odotus voi olla esim. 3 %). Nukuttujen yöunien väheneminen on liian kova hinta oletetusta tuotto-odotuksesta.

Pitkä vastaus:
Oman riskinsietokyvyn mukaan kannattaa sijoittaa eri omaisuusluokkiin. Jos takapuoli kestää merivettä ja sijoitushorisontti on pitkä, osakemarkkinoilta on historiallisesti saanut parhaan tuoton. Itselläni pää ei kestä sataprosenttista osakepainoa. Lasken osakkeideni osuudeksi koko salkustani kaavalla 110 miinus ikäni. Loput sijoitan korkoihin.


Osake/korko-potistani noin neljännes on koroissa ja kolme neljännestä osakemarkkinoilla.

Olen rajannut muun muassa asunnot, virtuaalivaluutat ja vertaislainat ulos salkustani. En ole jättänyt sijoittamatta näihin omaisuusluokkiin sen vuoksi, että kuvittelisin niillä olevan huonot tai jopa negatiiviset tuotto-odotukset. Päinvastoin. Tajuan tietenkin, että moni on tehnyt näillä kolmella omaisuusluokalla järjettömät määrät rahaa ja monet tulevat tekemään vielä jatkossakin. 

Puhutaan asunnoista, koska jotkut kuvittelee niiden olevan hyviä sijoituskohteita vaikka heillä ei olisi tuon taivaallistakaan tietoa edes sijoittamisen perusteista. Kasettini ei kestä asuntoihin sijoittamista. Oletetaan, että minulla on asunto-osake, jonka olen vuokrannut. Miettisin öisin (lue: olisin "varma"), kuinka vuokralainen tuhoaa asuntoani parhaan kykynsä mukaan, jättää vuokran maksamatta ja uhkailee minua, kun yritän häätää häntä pois.

Jokainen järkevä ihminen tajuaa, että tällainen skenaario on äärimmäisen epätodennäköinen. Mutta aamuyöllä kolmelta sängyssä pyöriessäni ja asiaa miettiessäni, se on täyttä totta pienessä mielikuvituksessani. Huolehtisin ja stressaisin ihan liikaa asunto-osakkeestani. Ei kiitos, jätän vuokrausbisneksen pyörittämisen suosiolla muille.

Onneksi sijoitusmarkkinoilta löytyy kaikille jotain (jopa minulle!).

Johtopäätös

Tuntuu, että säästämisessä ja sijoittamisessa pelätään virheitä enemmän kuin missään muussa arkipäiväisessä asiassa. Jostain syystä ajatellaan, että rahan kanssa ei saa tehdä virheitä. Rahan menettäminen toki kirpaisee taloudellisesti, mutta henkinen taakka tappiosta on kovempi kuin moni meistä kehtaa myöntää.

Uskon, että puhuminen auttaa. Toisaalta, minulla ei ole viisasten kiveä siihen, miten sijoittamisesta ja säästämisestä (tai rahasta ylipäänsä) voisi keskustella luontevammin. Laihduttamisesta, maratonajasta ja baariviikonlopusta keskustellaan paljon luontevammin kuin vaurastumisesta.

Mikä sinut sai aikanaan aloittamaan säännöllisen säästämisen? Tai jos olet keskituloinen, etkä säästä kuukausittain, mistä luulet sen johtuvan? Ehkä oma analyysini säästämisen puhumattomuudesta ei pidä lainkaan paikkansa, joten olisi mukava kuulla, mitä mieltä itse olet.

* Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa, johon minulla ei ole toimilupaa. Tämän tekstin neuvot ovat yleisluontoisia, enkä vastaa tämän perusteella tehdyistä sijoitus- tai muista päätöksistä.

Aiheeseen liittyvät muut postaukset:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti