Joskus minusta tuntuu, että se mitä jätän tekemättä on lähes yhtä tärkeää kuin se, mitä teen. Mindfulnessissakin pyritään keskittymään kerrallaan yhteen asiaan. Sijoittamisessa on mielestäni vaikea löytää yhtä ainoaa asiaa, johon minun pitäisi keskittyä. Joka tapauksessa koen tärkeäksi rajata osa sijoitusuniversumista oman tyylini ulkopuolelle.
Legendan mukaan Warren Buffett (suursijoittaja ja yksi maailman rikkaimmista ihmisistä) neuvoi lentäjäänsä (!) tekemään priorisointilistansa seuraavalla tavalla (tämä on lyhyt versio, interwebsistä löytyy lukematon määrä tekstejä, joissa kerrotaan koko tarina):
Eli tarinan opetus näin rautalangasta vääntäen on, että tärkeiden asioiden saavuttamiseksi pitää rajata häiriötekijät pois. Tai näin meikämandoliino tarinan ymmärtää.
Itse olen pyrkinyt eliminoimaan sijoitussuunnitelmastani pois kaiken ylimääräisen. Keskityn vain pieneen osaan sijoitustuotteita. Painan menemään kuin ruuna mökkitiellä: laput silmien sivuilla niin että ympäristön häiriötekijät eivät keskeytä pääasiaa eli tiellä pysymistä (olen näytellyt eskarissa hevosta, joten TIEDÄN mistä puhun).
Eli eli, sijoitan niin tylsästi kuin vain sijoittaa voi. Ostan kuukausittain samalla summalla ennalta määriteltyjä eri indekseihin sijoittavia ETF:iä Tanskan Nordnetin kautta. Edellisellä kerralla ostin jenkkimarkkinaa kuvaavaa S&P500:ta, korkoja ja raaka-aineita. Ei siis mitään ihmeellistä.
Nyt kun kaikki tietävät, minkä "joukkueen" olen valinnut, on minun helpompi kertoa niistä sijoitustavoista, joita koitan vältellä viimeiseen asti.
Näin en sijoita
1. Asuntosijoittaminen
En ymmärrä, miksi asuntojen omistamisesta ja niiden eteenpäin vuokraamisesta puhutaan sijoittamisena. Minusta oikeampi termi olisi asuntoyrittäminen. Käsittääkseni asunnon omistaja myy asumista vuokralaiselleen ennalta sovittuun hintaan. Itse lasken tämän enemmän palveluyrittämiseksi kuin sijoittamiseksi (kuulen kuinka siellä jo ensimmäinen vastarannan kiiski kihisee raivosta, kuinka taas halon hiuksia ja kikkailen semantiikalla, mutta se kihinä sallittakoon itse kullekin).
No joo, peruslaiskana en jaksa tehdä kotitöitä, joita kannattava asuntosijoittaminen vaatii. Pitää löytää oikea kohde, neuvotella rahoitus (ainakin meikän karkkirahoilla), hankkia sopiva vuokralainen, remontoida kämppää, potkia huono vuokralainen ulos, hankkia uusi vuokralainen, taistella yhtiökokouksissa ja valvoa yöt miettien, kuinka kämpässä kaikki menee häneksi.
Se, mitä asuntosijoittajia tunnen, niin käsittääkseni he nauttivat joka ainoasta edellä kuvatusta osasta (no ei ehkä huonosta vuokralaisesta ja siitä eteenpäin, mulla taisi lähteä vähän mielikuvitus laukalle). Joka tapauksessa, asuntosijoittaminen vaatii enemmän tai vähemmän aktiivisuutta.
Omalla kohdallani eniten kuitenkin hirvittää laittaa iso läjä (velkavivutettua) rahaa kiinni muutamaan neliöön ja parhaassa tapauksessa muutamaan kaupunkiin. Koen tämän sellaiseksi riskiksi, jota en ole valmis ottamaan.
2. Suorat osakesijoitukset
Tunnustan heti alkuun, että minulla on tällä hetkellä muutama suora osakesijoitus, mutta menemättä yksityiskohtiin olen hankkinut ne sellaisissa tilanteissa, joissa niitä ei ole tarvinnut ostaa suoraan pörssistä (esim. työpaikan osakkeita hankin henkilöstöannissa roimalla alennuksella).
Osakemarkkinoiden pitkän aikavälin keskituotto pyörii jossain seitsemän ja kymmenen prosentin välimaastossa (riippuen vähän keneltä kysytään ja miten kehitystä mitataan, millä markkinalla toimitaan ja millaista aikajaksoa mitataan sekä varmasti monesta muustakin tekijästä, joita nyt en keksi tähän listata).
Hendrik Bessembinderin tutkimuksen mukaan yli puolet julkisesti noteraatuista osakkeista on tuottanut huonommin kuin riskittömänä pidetty Jenkkien kuukauden mittainen valtion velkasitoumus. Lisäksi vain neljä prosenttia kaikista osakkeista tuotti käytännössä kaiken kasvun Jenkkimarkkinoilla vuosien 1926 ja 2016 välillä.
Koska olen liikkeellä pitkällä aikavälillä, niin en luota, että harrastelijana onnistuisin arvaamaan tai analysoimaan, mitkä noin 5 firmaa Helsingin pörssissä onnistuvat lisäämään arvoa reippaasti yli pörssin keskituoton (olettaen tietysti, että edellä mainittu tutkimustulos pätee myös kotimaan pörssiin).
3. Päiväkauppa (tai treidaaminen, kuten "jengi" sanoo)
Osakkeiden tai muiden rahoitusinstrumenttien päivänsisäinen veivaaminen tuntuu itselle aika raskaalta. Teknisen analyysin tai muun metodin perusteella tehtävät pikaiset kaupat vaatinee aikamoista keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Treidaamisen vaatima itsekuri vaikuttaa allekirjoittaneelle vaativalta.
Kaikesta huolimatta en voi kieltää, etteikö treidaamisen kokeileminen kiinnostaisi. Kaiken järjen mukaan minun ei pitäisi pystyä tekemään sitä kannattavasti. Miksi? Ensinnäkin, haluaisin vain kokeilla treidaamista. Pelkkä kokeilu vaatisi vapaa-aikaa eli esimerkiksi kesä- tai talviloma pitäisi käyttää osakkeiden tai muiden rahoitusinstrumenttien veivaamiseen. Toiseksi, käsittääkseni treidaaminen on taito siinä missä kitaransoitto, ruoanlaitto tai luistelu. Mitään näistä taidoista ei aikuinen opi kesäloman aikana, ei ainakaan niin, että taidot riittävät tienaamiseen.
Kaikki kukat saavat kukkia
Vaikken harrastakaan asuntosijoittamista, osakepoimintaa tai päiväkauppaa, tarkoituksenani ei ole dissata yhtäkään näistä sijoitustyyleistä. Eri tyylejä voi verrata urheilujoukkueen kannattamiseen. Itse olen jääpalloseura Länsirajan konkareiden (LRK) kannattaja. Se, että kannatan LRK:ta ei tietenkään tarkoita, että kaikki Lappeenrannan Veiterän tai Porvoon Akilleen kannattajat olisivat väärässä. Pääasia on, että jokainen meistä seuraa jääpalloa ja sijoittaa.
Mitä jääpalloseuraa sinä kannatat? Entä minkä sijoitustyylin koet omaksesi? Vai sijoitatko monella eri tyylillä? Niin ihanaa kuin olisikin saarnata indeksisijoittamisen ilosanomaa toitottamalla, että "tämä on AINOA OIKEA TAPA vaurastua", niin en pysty siihen (vielä...). Kaikki edellä mainitut sijoittamistavat tuottavat varmuudella vaurautta ympäri maailman. Jätän mielelläni nämä tuotot muiden kerättäviksi.
Legendan mukaan Warren Buffett (suursijoittaja ja yksi maailman rikkaimmista ihmisistä) neuvoi lentäjäänsä (!) tekemään priorisointilistansa seuraavalla tavalla (tämä on lyhyt versio, interwebsistä löytyy lukematon määrä tekstejä, joissa kerrotaan koko tarina):
- Kirjoita 25 tärkeintä tavoitettasi
- Valitse niistä 5 tärkeintä
- Keskity välttelemään 20 muuta tavoitetta hinnalla millä hyvänsä
Eli tarinan opetus näin rautalangasta vääntäen on, että tärkeiden asioiden saavuttamiseksi pitää rajata häiriötekijät pois. Tai näin meikämandoliino tarinan ymmärtää.
Itse olen pyrkinyt eliminoimaan sijoitussuunnitelmastani pois kaiken ylimääräisen. Keskityn vain pieneen osaan sijoitustuotteita. Painan menemään kuin ruuna mökkitiellä: laput silmien sivuilla niin että ympäristön häiriötekijät eivät keskeytä pääasiaa eli tiellä pysymistä (olen näytellyt eskarissa hevosta, joten TIEDÄN mistä puhun).
Eli eli, sijoitan niin tylsästi kuin vain sijoittaa voi. Ostan kuukausittain samalla summalla ennalta määriteltyjä eri indekseihin sijoittavia ETF:iä Tanskan Nordnetin kautta. Edellisellä kerralla ostin jenkkimarkkinaa kuvaavaa S&P500:ta, korkoja ja raaka-aineita. Ei siis mitään ihmeellistä.
Nyt kun kaikki tietävät, minkä "joukkueen" olen valinnut, on minun helpompi kertoa niistä sijoitustavoista, joita koitan vältellä viimeiseen asti.
 |
| Otanta osake- ja korkosijoituksistani. Maantieteellisessä hajautuksessa Pohjois-Amerikan osuus on mielestäni liian pieni ja Japanin osuus liian suuri. |
Näin en sijoita
1. Asuntosijoittaminen
En ymmärrä, miksi asuntojen omistamisesta ja niiden eteenpäin vuokraamisesta puhutaan sijoittamisena. Minusta oikeampi termi olisi asuntoyrittäminen. Käsittääkseni asunnon omistaja myy asumista vuokralaiselleen ennalta sovittuun hintaan. Itse lasken tämän enemmän palveluyrittämiseksi kuin sijoittamiseksi (kuulen kuinka siellä jo ensimmäinen vastarannan kiiski kihisee raivosta, kuinka taas halon hiuksia ja kikkailen semantiikalla, mutta se kihinä sallittakoon itse kullekin).
No joo, peruslaiskana en jaksa tehdä kotitöitä, joita kannattava asuntosijoittaminen vaatii. Pitää löytää oikea kohde, neuvotella rahoitus (ainakin meikän karkkirahoilla), hankkia sopiva vuokralainen, remontoida kämppää, potkia huono vuokralainen ulos, hankkia uusi vuokralainen, taistella yhtiökokouksissa ja valvoa yöt miettien, kuinka kämpässä kaikki menee häneksi.
Se, mitä asuntosijoittajia tunnen, niin käsittääkseni he nauttivat joka ainoasta edellä kuvatusta osasta (no ei ehkä huonosta vuokralaisesta ja siitä eteenpäin, mulla taisi lähteä vähän mielikuvitus laukalle). Joka tapauksessa, asuntosijoittaminen vaatii enemmän tai vähemmän aktiivisuutta.
Omalla kohdallani eniten kuitenkin hirvittää laittaa iso läjä (velkavivutettua) rahaa kiinni muutamaan neliöön ja parhaassa tapauksessa muutamaan kaupunkiin. Koen tämän sellaiseksi riskiksi, jota en ole valmis ottamaan.
2. Suorat osakesijoitukset
Tunnustan heti alkuun, että minulla on tällä hetkellä muutama suora osakesijoitus, mutta menemättä yksityiskohtiin olen hankkinut ne sellaisissa tilanteissa, joissa niitä ei ole tarvinnut ostaa suoraan pörssistä (esim. työpaikan osakkeita hankin henkilöstöannissa roimalla alennuksella).
Osakemarkkinoiden pitkän aikavälin keskituotto pyörii jossain seitsemän ja kymmenen prosentin välimaastossa (riippuen vähän keneltä kysytään ja miten kehitystä mitataan, millä markkinalla toimitaan ja millaista aikajaksoa mitataan sekä varmasti monesta muustakin tekijästä, joita nyt en keksi tähän listata).
Hendrik Bessembinderin tutkimuksen mukaan yli puolet julkisesti noteraatuista osakkeista on tuottanut huonommin kuin riskittömänä pidetty Jenkkien kuukauden mittainen valtion velkasitoumus. Lisäksi vain neljä prosenttia kaikista osakkeista tuotti käytännössä kaiken kasvun Jenkkimarkkinoilla vuosien 1926 ja 2016 välillä.
Koska olen liikkeellä pitkällä aikavälillä, niin en luota, että harrastelijana onnistuisin arvaamaan tai analysoimaan, mitkä noin 5 firmaa Helsingin pörssissä onnistuvat lisäämään arvoa reippaasti yli pörssin keskituoton (olettaen tietysti, että edellä mainittu tutkimustulos pätee myös kotimaan pörssiin).
3. Päiväkauppa (tai treidaaminen, kuten "jengi" sanoo)
Osakkeiden tai muiden rahoitusinstrumenttien päivänsisäinen veivaaminen tuntuu itselle aika raskaalta. Teknisen analyysin tai muun metodin perusteella tehtävät pikaiset kaupat vaatinee aikamoista keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Treidaamisen vaatima itsekuri vaikuttaa allekirjoittaneelle vaativalta.
Kaikesta huolimatta en voi kieltää, etteikö treidaamisen kokeileminen kiinnostaisi. Kaiken järjen mukaan minun ei pitäisi pystyä tekemään sitä kannattavasti. Miksi? Ensinnäkin, haluaisin vain kokeilla treidaamista. Pelkkä kokeilu vaatisi vapaa-aikaa eli esimerkiksi kesä- tai talviloma pitäisi käyttää osakkeiden tai muiden rahoitusinstrumenttien veivaamiseen. Toiseksi, käsittääkseni treidaaminen on taito siinä missä kitaransoitto, ruoanlaitto tai luistelu. Mitään näistä taidoista ei aikuinen opi kesäloman aikana, ei ainakaan niin, että taidot riittävät tienaamiseen.
Kaikki kukat saavat kukkia
Vaikken harrastakaan asuntosijoittamista, osakepoimintaa tai päiväkauppaa, tarkoituksenani ei ole dissata yhtäkään näistä sijoitustyyleistä. Eri tyylejä voi verrata urheilujoukkueen kannattamiseen. Itse olen jääpalloseura Länsirajan konkareiden (LRK) kannattaja. Se, että kannatan LRK:ta ei tietenkään tarkoita, että kaikki Lappeenrannan Veiterän tai Porvoon Akilleen kannattajat olisivat väärässä. Pääasia on, että jokainen meistä seuraa jääpalloa ja sijoittaa.
Mitä jääpalloseuraa sinä kannatat? Entä minkä sijoitustyylin koet omaksesi? Vai sijoitatko monella eri tyylillä? Niin ihanaa kuin olisikin saarnata indeksisijoittamisen ilosanomaa toitottamalla, että "tämä on AINOA OIKEA TAPA vaurastua", niin en pysty siihen (vielä...). Kaikki edellä mainitut sijoittamistavat tuottavat varmuudella vaurautta ympäri maailman. Jätän mielelläni nämä tuotot muiden kerättäviksi.
Aiheeseen liittyvät muut postaukset:
Säännöt säästämiseen
Muut säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvät postaukset:
Mitä yhteistä on sijoittamisella ja ruokavaliolla
Mitä teen, jos salkun arvo laskee 40 %?
Epäröitkö säästämisen aloittamista? Kolme vastausta aloituskynnyksen madaltamiseksi
Miten pinnallisuudesta voi hyötyä taloudellisesti - esimerkki aloittelijoille
Kuinka paljon on riittävästi?
Mistä tunnistaa omat rajansa? - Case sijoittaminen
Miten tavoite eroaa unelmasta?
Mikset maksa itsellesi palkkaa?
Rikkaan elämän salaisuus Ramit Sethin mukaan
4 asiaa, jotka yhdistävät liikuntaa ja säästämistä
Miksi sijoitin Tornion Panimoon?
Kestäisikö pääni taloudellista riippumattomuuta?
Muut säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvät postaukset:
Mitä yhteistä on sijoittamisella ja ruokavaliolla
Mitä teen, jos salkun arvo laskee 40 %?
Epäröitkö säästämisen aloittamista? Kolme vastausta aloituskynnyksen madaltamiseksi
Miten pinnallisuudesta voi hyötyä taloudellisesti - esimerkki aloittelijoille
Kuinka paljon on riittävästi?
Mistä tunnistaa omat rajansa? - Case sijoittaminen
Miten tavoite eroaa unelmasta?
Mikset maksa itsellesi palkkaa?
Rikkaan elämän salaisuus Ramit Sethin mukaan
4 asiaa, jotka yhdistävät liikuntaa ja säästämistä
Miksi sijoitin Tornion Panimoon?
Kestäisikö pääni taloudellista riippumattomuuta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti