1.10.2019

Sijoittamista ei kannata ajatella maratonina vaan maratonille treenaamisena

Sijoittamista verrataan liian usein maratoniin. Tämän latteuden viljelijät ovat ymmärtäneet jotain pahasti väärin joko sijoittamisesta tai maratonista (pahimmillaan molemmista). Sijoittamista kannattaa maratonin sijaan verrata maratonille treenaamiseen.

Meille taviksille sijoittaminen on tuottavimmillaan suunnitelmallista, johdonmukaista ja tylsää. Säästämisen ja sijoittamisen tarkoituksena on kerryttää varallisuutta, josta voi myöhemmin nauttia joko tuottona (hei kaikille teille firettäjille) tai käyttämällä kertynyt summa johonkin tiettyyn tarkoitukseen (asunto, loma tai silmien laserleikkaus). Suurin osa sijoittamiseen liittyvistä tekijöistä on omassa kontrollissani: kuinka paljon sijoitan, kuinka usein sijoitan ja mihin kohteeseen varat menevät.

Meillä sunnuntaisuhareilla menee maratonilla noin kolmesta kuuteen tuntiin. Tuohon rypistykseen käytetään kaikki mahdollinen fyysinen ja henkinen energia. Allekirjoittaneella 42,2 kilometrin rasituksesta palautuminen on kestänyt muutamasta päivästä jopa kuukauteen. Itse suorituksessa on lukuisia tekijöitä, jotka eivät ole kontrollissani, mutta jotka vaikuttavat olennaisesti suoritukseen, merkittävimpänä sää.


Helsingborgin maratonilta palauduin yllättävän nopeaa, alle viikossa :)

Aina, kun luen tai kuulen jonkun vertaavan sijoittamista ja säästämistä maratoniin, pyörittelen silmiäni dramaattisemmin kuin Twitterin elämäntapamielensäpahoittajat lukiessaan jostain, joka ei (vielä) sisälly heidän ajatusmaailmaansa.

Pitkän tähtäimen sijoittaminen ja maraton eivät voisi olla kauempana toisistaan. Sijoittamisessa yritetään kerätä mahdollisimman paljon varallisuutta, jotta siitä voisi hyötyä tulevaisuudessa, monesti jopa pitkän ajan kuluessa. Maratonilla on tarkoitus kuluttaa mahdollisimman paljon aiemmin hankitusta kestävyydestä, energiasta ja innosta yhdellä rypistyksellä.


"Silmien pyörittely on yksi tehokkaista, joskin hieman epäkohteliaista, keinoista viestiä ärsytystä, epäuskoa tai paheksuntaa." - Me Naiset

On paljon mielekkäämpää verrata sijoittamista maratonille treenaamiseen. Listasin alle kolme tekijää, jotka yhdistävät näitä kahta.

1. Panostaminen

Meille tavallisille palkansaajille varallisuuden kartuttaminen ei onnistu ilman säästämistä. ja sijoittamista Mitä se tarkoittaa? Säästäessä siirrän nykyhetken resurssin (eli siis sijoitettavan summan) käytettäväksi tulevaisuudessa. En kuluta rahaa juuri nyt kaljaan, keikkalippuun tai kirjaan. Luovun mahdollisuudesta kuluttaa rahat johonkin, tosin vain hetkellisesti. Vielä köykäisemmällä "Kansantaloustieteen perusteet"-kielellä sanottuna: arvioin tulevaisuudessa saatavan nykyarvon korkeammaksi kuin mitä "hyötyisin" tulevan viikonlopun kaljoitteluillasta.

Maratonille treenaaminen vaatii aikaa. Arki-illat kuluvat joko tehotreenien parissa tai niistä palautuessa. Viikonloppuisin on vihdoin aikaa tehdä pitkis, omalla kohdallani +20 kilometrin lenkki juosten. Priorisoin treenaamisen muiden asioiden edelle.

Jätän arki-illan kokkailut vähemmälle, en lähde viikonloppuna kavereiden kanssa "radalla" ja palautumiset vaativat normaalia pidemmät yöunet. Konkreettisena esimerkkinä arvostan tulevan maratonsuoritukseni korkeammalle kuin tämän hetkisen "Netflix-and-chill"-illan.

Kuulostaako ikävältä? Niin minustakin. Mutta eihän kukaan väittänytkään, että pitkän tähtäimen sijoittaminen tai maratonille treenaaminen olisi hauskanpidon kliimaksi. Omalla kohdallani näin ei ainakaan ole. Molemmissa herätellään innostusta ja odotellaan huippuhetkeä sekä kiusoittelevaa endorfiiniryöppyä tulevaksi myöhemmin.

2. Hajauttaminen

Jotta saisin tuottoa säästöilleni, täytyy minun ottaa riskiä. Kaltaiselleni indeksisijoittajalle riski tarkoittaa lähinnä varallisuuden arvon heiluntaa eli volatiliteettia (osakepoimijat, arbitraasikaupankävijät ja päivätreidarit määrittelevät riskin aivan eri perusteilla). Tasatakseni arvon heiluntaa, hajautan säästöni eri omaisuusluokkiin, pääasiassa osakkeisiin ja korkoihin.

Teorian mukaan eri omaisuusluokkien arvot heiluvat eri tavoin, joten romahdus yhdessä luokassa ei tarkoita koko varallisuuteni arvon romahdusta. Hajauttamista kutsutaan sijoittamisen ilmaiseksi lounaaksi. Vaikka hajauttaessa arvon heilunta laskee, se ei juurikaan vaikuta sijoitusteni tuotto-odotukseen.

Maratonille treenatessa harjoitukset koostuvat useista eri osista. Vauhtitreenit kehittävät hapenottokykyä ja pitkät lenkit kestävyyttä. Ilman järkevää ruokavaliota en jaksa vetää treenejä suunnitellusti, ja riittämättömät yöunet voivat pahimmillaan pilata kokonaisen treeniviikon. Minun pitää huomioida eri tekijät, jotta pystyn saamaan maksimaalisen hyödyn, kun vihdoin selviän maratonin lähtöviivalle.


Suurin osa säästöistäni on osakkeissa ja koroissa.

3. Korkoa korolle

Jokainen, joka sijoittaa säästönsä vähänkin riskisempiin kohteisiin, kuten esimerkiksi osakemarkkinoille, odottaa saavansa tuottoa ottamalleen riskille. Kun sijoitan saamani tuoton uudestaan ja uudestaan, pääsen pitkällä aikavälillä nauttimaan korkoa korolle efektin voimasta.

Esimerkki: jos onnistun säästämään ja sijoittamaan kuukausittain huntin verran kuuden prosentin vuotuisella tuotolla, on minulla viidentoista vuoden kuluttua kasassa noin 29 tuhatta euroa, josta säästämisen osuus on 18 tuhatta euroa ja tuoton (korkoa korolle ilmiön) osuus noin 11 tuhatta euroa. Pankkitilillä nollakorolla makuuttamalla minulla olisi kasassa "vain" 18 tuhatta euroa. Aikamoinen ero.


Yläpuolen esimerkissä merkittävä osa lopullista varallisuutta koostuu tuotosta.

Kun jaksan treenata systemaattisesti, kroppani vahvistuu ja olen iskussa seuraavalla maratonillani. Vauhtitreeneissä hapenottokyky paranee ja jatkossa voin vetää entistä kovempia treenejä. Pitkillä lenkeillä kestävyys paranee ja pää tottuu väsymykseen. Pitkällä aikavälillä treenien vaikutus moninkertaistuu, joskaan ei samalla tavalla kuin säästäessä.

Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä

Mitkä säästämiseen tai maratoniin liittyvät yleiset vertaukset ovat sinun mielestäsi täyttä puppua? Kuinka usein joudut oikaisemaan muiden vääriä oletuksia sijoittamisesta tai kestävyysurheilusta? Sijoittamista ja maratonia vertaillessa moni lankeaa "pitkän ajan" harhaan. Säästäminen pitääkin ajatella pitkällä aikavälillä, mutta maraton on lopulta vain yksi kullinluikaus verrattuna maratonille treenaamiseen. Säästämällä ja sijoittamalla kerään varallisuutta, kun maratonilla taas käytän kaikki resurssit, jotka olen kerännyt sekä vuosien saatossa että viimeisimmällä treenikaudella.

Aiheeseen liittyvät muut postaukset:
Säännöt säästämiseen
Parasta, mitä olen rahalla saanut
Mikä on olennaista maratonilla?
5 hyödyllistä tapaa, jotka ennustavat tulevaa
Elämä ilman alkoholia
Kirjastosta
Harjoittelu puolimaratonille - intervallitreenit ovat vain mauste

Muut säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvät postaukset:
Mitä teen, jos salkun arvo laskee 40 %?
Epäröitkö säästämisen aloittamista? Kolme vastausta aloituskynnyksen madaltamiseksi
Miten pinnallisuudesta voi hyötyä taloudellisesti - esimerkki aloittelijoille
Kuinka paljon on riittävästi?
Mistä tunnistaa omat rajansa? - Case sijoittaminen
Miten tavoite eroaa unelmasta?
Mikset maksa itsellesi palkkaa?
Rikkaan elämän salaisuus Ramit Sethin mukaan
4 asiaa, jotka yhdistävät liikuntaa ja säästämistä
Miksi sijoitin Tornion Panimoon?
Kestäisikö pääni taloudellista riippumattomuuta?

Muut juoksemiseen liittyvät postaukset:
4 ikonista juoksureittiä Kööpenhaminassa
Positiivista voimaa muiden mielipiteistä
Lihavasta laihaksi

2 kommenttia:

  1. Olen kuullut maratonvertauksen molemmilla synnytyskerroilla. Onneksi vertauksen laukoneet ymmärsivät vaieta kertoessani:
    - Virallinen maantiemaratonin maksimiaika on kuusi tuntia, mutta miksi ihmeessä mä kärvistelen jo kahdettatoista?!
    - Otan mielelläni alle neljän tunnin version, kiitos.
    - Maratonin voi keskeyttää, joten voisinkin samantien jättää tämän synnyttämisen tähän.
    - Ai että kipuko kuuluu maratoniin? Jos se olisi tällaista, olisin jättänyt homman siihen ensimmäiseen maraan. (Mutta miksi ihmeessä mä olen täällä jo toista kertaa?)

    VastaaPoista