Jokainen itseään kunnioittava sijoituskirja alkaa maininnalla riskistä. Riskillä on ikävä kaiku, koska se tarkoittaa lähes aina jonkin menettämistä. Sijoitetun pääoman menettäminen kokonaan tai osittain tai odotettua heikompi tuotto on sijoittamisen peruskauraa. Eri sijoitustyyleillä on kuitenkin omat riskinsä.
Meille indeksisijoittajille riski pääoman menettämisestä liittyy lähinnä kurssien heilumiseen (tai volatiliteettiin kuten "jengi" sanoo). Osakepoimijoilla ja asuntosijoittajilla riski on siinä, että tietääkö mitä on tekemässä.
Maailmanlaajuisesti osakemarkkinoille sijoittavana indeksisijoittajana en usko, että tulen koskaan menettämään koko sijoitussummaani. Ja pörssiromahduksienkin jälkeen markkinat ovat yleensä ajan myötä palanneet nousu-uralle. Ajallinen hajauttaminen auttaa tässäkin.
 |
| Itse itselleni määrittelemieni hajautussääntöjeni mukaan osakesijoitusten maantieteellinen allokaatio on lähellä optimia. Mikä siinä on, että kaikki menee aina putkeen, kun itse tekee? |
Pahoittelut konsulttikielenkäytöstä, mutta kun puhun sijoittamisesta, niin ajattelen riskin olevan sekä uhka että mahdollisuus.
Stoalaisena koitan rajoittaa murehtimiseni vain niihin asioihin, joihin minulla on mahdollisuus vaikuttaa. Ajallisesti hajauttavana indeksisijoittajana pystyn vaikuttamaan sijoituskohteisiin. Koska puhutaan indekseistä, uskon, että tuotot asettuvat pitkällä aikavälillä markkinoiden keskituoton ympärille.
Keskimääräisestä tuotosta voidaan olla montaa mieltä, joten itse olen päättänyt uskoa, että markkinoiden keskituotto omille sijoituksilleni tulee olemaan viisi prosenttia inflaation jälkeen. Ugh, olen puhunut. Palataan asiaan muutaman kymmenen vuoden päästä, niin voidaan katsoa, olinko oikeassa.
Kontrollin ulkopuolella
Riski realisoituu siinä vaiheessa, kun lunastan sijoitukseni. Voisin toki stressata monestakin asiasta. Esimerkiksi Euroopan keskuspankin ohjauskorko, megatrendit ja Tanskan verosysteemi vaikuttavat kaikki sijoitusteni tuottoihin. Muutos näissä suuntaan tai toiseen näkyy lähes välittömästi tuotoissani.
Miten hallitsen näitä riskejä? En mitenkään. Vaikka seisoisin puoli vuotta päälläni, en pysty vaikuttamaan mihinkään noista kolmesta. Tai no verotukseen voin vaikuttaa sillä, että muutan jonnekin muualle, mutta se nyt ei ole ajankohtaista muista asioista johtuen, joten otan Tanskan vuosittaisen realisoitumattomasta tuotosta verottamisen annettuna.
Mikä on markkinoiden keskituotto ja miten se vaikuttaa varallisuuteen?
Osakepoiminnassa voisin vaikuttaa riskiin aivan eri tavalla. Sen sijaan, että antautuisin ajopuuna markkinoiden keskituoton vietäväksi, sijoittamalla muutamaan yksittäiseen osakkeeseen olisinkin koskiveneen ohjaksissa hakemassa ylituottoa markkinoilta.
Tietoinen valintani sijoittaa tiettyihin osakkeisiin tarkoittaa valinnanvapauden lisäksi vastuuta tuotosta. Ja vastuun ottaminen omista tekemisistäni kaltaiselleni hyvinvointivaltiossa kasvaneelle läpipaapotulle uusavuttomuuden ruumiillistumalle olisi hirvittävä kohtalo.
Indeksisijoittamisen riskit
Indeksisijoittajana en ole valmis ottamaan korkeampaa riskiä, tuhlaamaan aikaani tai luottamaan onneeni saadakseni parempaa tuottoa. Keskituotto riittää aivan hyvin. Näiden sijaan yritän maksimoida varallisuuteni kasvun keskittymällä sijoitussumman kasvattamiseen.
Eli eli. Indeksisijoittajana pitkällä aikavälillä historiallisesti suurin riski on liittynyt volatiliteettiin eli pörssikurssien hintojen heiluntaan. Nokkelimmat pokkelimmat siellä jo huutavat, että eikös hintojen heiluminen liity kaikkeen sijoittamiseen, oli kyse indekseistä, yksittäisistä osakkeista tai asunnoista. No joo, kyllähän se näinkin on.
Eri indekseihin ympäri maailmaa sijoittamalla en usko koskaan menettäväni kaikkea sijoitettua pääomaa. Yksittäisissä osakkeissa kaiken menettäminen on mahdollista, tosin lyhyellä aikavälillä aika epätodennäköistä. Joidenkin tilastojen mukaan jopa 40 % pörssiyhtiöistä tekevät itsensä pitkällä aikavälillä arvottomiksi. Päiväkauppiaitahan tämä ei voisi vähempääkään kiinnostaa, mutta "osta-ja-unohda"-tyyliin uskovat osakepoimijat varmasti ottavat tämän(kin) riskin huomioon.
Indeksisijoittamisessa sijoitan kuitenkin koko markkinaan. Koko maailmanmarkkina on historiallisesti kasvanut keskimäärin jotain kuuden - kahdeksan prosentin vuosivauhtia. Yksittäisiä yhtiöitä sen sijaan on mennyt konkurssiin tai ne eivät ole kasvaneet odotusten mukaisesti (mitä ikinä ne odotukset ovatkaan ostohetkellä olleet). Asuntosijoittamisessa voi kohdalle sattua huono vuokralainen, vesivahinko tai veemäinen naapuri, jotka kaikki laskevat sijoituksen arvoa.
Riskienhallintaa
Koska en luota omiin sijoitustaitoihini pätkääkään, niin annan markkinoiden päättää tuotoistani. Ja samalla myös riskeistäni. Siinä vaiheessa, kun koko markkina kääntyy laskuun, ei minun auta muuta kuin pitää pää kylmänä ja odottaa korjausliikettä. Laskumarkkina on vähän kuin darra. Tiedän sen saapuvan kovan nousun jälkeen, kärsin aikani, mutta lopulta se on ohi ja pääsen palaamaan normaaliin arkeen.
Millä tavoin sinä hallitset sijoitustesi riskejä? Kuinka paljon aikaa käytät niiden analysointiin? Itse olen antautunut markkinoiden kokonaisriskin (eli systemaattisen riskin) vietäväksi. Indeksisijoittamisen kauneus piilee hajauttamisessa ja keskinkertaisuudessa. Rikastumaanhan indeksisijoittamalla en pääse, mutta pitkällä aikavälillä vaurastumista ei voi välttää. Se riittää minulle oikein hyvin.
Aiheeseen liittyvät muut postaukset:
Vedonlyöntiä sijoitustyyleistä - indeksit vs. osakepoiminta
Allokaation ytimessä - kuinka riskiä hallitaan
Tuotto, aika ja kuukausisijoitus - mihin kannattaa keskittyä?
Mitä teen, jos salkun arvo laskee 40 %?
Vararaha - kuinka paljon säästöön yllättäviä menoja varten?
Järjen käyttö harrastuksissa - juokseminen ja sijoittaminen
Miten en sijoita - kolme kohdetta sijoitustyylini ulkopuolella
Mitä yhteistä on sijoittamisella ja ruokavaliolla
Miten pinnallisuudesta voi hyötyä taloudellisesti - esimerkki aloittelijoille
Kuinka paljon on riittävästi?
Mistä tunnistaa omat rajansa? - Case sijoittaminen
Miten tavoite eroaa unelmasta?
Mikset maksa itsellesi palkkaa?
Rikkaan elämän salaisuus Ramit Sethin mukaan
4 asiaa, jotka yhdistävät liikuntaa ja säästämistä
Miksi sijoitin Tornion Panimoon?
Kestäisikö pääni taloudellista riippumattomuuta?
Säännöt säästämiseen
Mitä maita "Aasia" ja "kehittyvät markkinat" pitävät sisällään?
VastaaPoistaSiksi kysyin noista maista koska kehittyvät markkinat ovat melkein koko Aasia, Japani siitä puuttuu mutta sehän sinulla on erikseen: https://www.msci.com/documents/10199/97e25eb7-9bd0-4204-bea9-077095acf1d3
VastaaPoistaKiitos tuosta linkistä! Kehittyvien määrittäminen onkin ollut vaikeampaa kuin kuvittelin (tai sitten olen vain tehnyt siitä vaikeaa...). Olen käyttänyt tämän pohtimiseen enemmän aikaa kuin kehtaan myöntää.
PoistaSuurin osa kehittyvien markkinoiden sijoituksistani on ETF:ssä iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF USD (Acc) IS3N. Vaikka tuon nimen mukaan tuossa kuuluisi olla vain kehittyvien markkinoiden osakkeita, on neljännes varoista Morningstarin mukaan sijoitettuna kehittyneeseen Aasiaan.
Yksinkertaistamisen vuoksi en jaa neljännestä IS3N:stä Aasiaan vaan lasken varat kokonaisuudessaan kuuluvan kehittyvien markkinoiden pottiin. Tämähän ei tarkoita näin tulisi aina olemaan. Voi olla, että jossain tilapäisessä tylsyyden hetkessä päätänkin kikkailla allokaatiosäännöt uusiksi. Noh, joka tapauksessa, nyt mennään näillä.
Sekarahastoissa ja -ETF:ssä menen Morningstarin jaottelun mukaan, jossa Aasiaan kuuluu Aasia ja Australia sekä Kehittynyt Aasia. En osaa selittää, miksi esim. IS3N:ssä osa on Kehittyneessä Aasiassa, johon nopean googlauksen perusteella kuuluu Brunei, French Polynesia, Guam, Hong Kong, Macau, New Caledonia, Singapore, South Korea, Taiwan.
Minulla itsellä on sijoitukset neljässä etf:ässä. 50% USA (S&P 500), 25% Eurooppa (MSCI Europe) 15% kehittyvät (sama kuin sinulla) ja kymmenen pinnaa Japanissa (MSCI Japan IMI). Kun Morningstariin nuo syötän niin kehittyvät ja Japani muodostavat Aasian. X-Ray näyttää Aasian ja lähialueet 22%. Sinulla Japani, kehittyvät ja Aasia yhteensä 32%. Tuntuu kovin suurelta tuo 32% eikö vain?
PoistaTuo on totta! Sen unohdin sanoa, että ajattelen Japanin olevan ihan oma palasensa. Mielestäni se on niin iso markkina, etten koe sen kuuluvan "Aasiaan". Tämä on kuitenkin makukysymys. Siitäkin huolimatta Aasian osuus on reippaasti yli 20 pinnaa (enemmän kuin Eurooppa), joten myönnän, osuus on iso.
PoistaNimetön, kävin maantieteellisen allokaationi läpi täikamman kanssa kommenttiesi jälkeen. Olit oikeassa ja mie väärässä. Allokaatiossani Aasian osuus on täysin posketon. Tapojeni vastaisesti päätin myydä asteittain Aasian ETF:äni (ensimmäisen osuuden myin jo, seuraavat myyn tulevien kuukausien aikana).
PoistaOlen kanssasi samaa mieltä, IS3N:n Aasia-osuus riittää hyvin kehittyneen Aasian osuudeksi. Kiitos kommenteistasi! Juuri tämän vuoksi aloin kirjoittaa blogia: löytääkseni päättömyydet ajatuksistani ja teoistani. Tai paremminkin niin, että muut bongaavat järjettömyyteni :)
Itseäkin kiinnostaisi kovasti tuollainen indeksisijoittaminen. Tosin ammattilaisen konsultointi olisi varmasti tarpeen ennen aloittamista. Nuo mainitsemasi riskit tosiaan on kuitenkin sen verran suuret, että on hyvä olla kartalla siitä mitä tekee.
VastaaPoistaAmmattimainen konsultointipalvelu joko puuttuu tai on Suomessa niin pientä, etten ainakaan itse ole sellaisesta tietoinen.
PoistaItse koitan hajauttaa riskiä sijoittamalla tasaisesti kuukausittain pienen summan ja se toimii minulle. En usko saavani mitään jättipottia sijoituksillani, mutta en usko pystyväni töppäämäänkään kovin pahasti.